TestiPipa

WAROITUS: Seuraava postaus sisältää kuvia joita ei suositella ihmiskunnan silimilöille katseltavaksi.

Ompelin itselleni pipan. Tarkoitus oli testata paria uutta kujetta pipoloihin: rypytystä ja laskostettua pipahuippua. Hah, ette ikuna usko, mutta onnstuin molemmissa ENSIYRITTÄMÄLLÄ!!!!! Siis minä, ja ensiyritys, uskomatonta!

Tästä lopullisesta versiosta jätin rypytykset pois. Tarkoitus oli saada aikaan sellainen timmi, pyöräilykypärän alle just passeli pipa. Sellanen tästä sit tulikin, tosin varmaan pitää tosta pipan mitasta reilusti lyhentää. Ja sit ne kammottavat kuvat! Silmät kiinni viimestään nyt!

 Kuinka monta kuvaa pitää itsestään räpsiä, että käsittelyn avulla edes jostain niistä saa ehkä jotenkin julkaisukelpoisenversion??? (vastaus: liian monta)

 Enks oo aika gangsta?

No ei se menny ihan niin huipusti mitä teille hehkutin, mutta siis come on: Ei reikiä!!!!!

Ja kankaana tässä on käytetty vanhaa, pieneksi jäänyttä paitaa.

TohveliSankaritar

Miun varpaita palelee a-i-n-a. 

Villasukat on pesussa a-i-n-a. 

Mitä sitä sitten voisi tehdä?

Tossut virkaten, koska silmukat pysyvät puikoilla kehnonlaisesti.

 Lanka: Novita Kelo

Koukku: nro 8

Malli: omasta päästä

 Mutta nehän istuu!

Tossujen reunaan pujotin vielä framilonin kuminauhaa ja sitten tollaset kangas-nappi-härpäkkeet molemmille sivuille. Ensin ajattelin punaisia tähtiä huovasta tossujen päälle mutta siitä tuli jotenkin mieleen Che Guevara, joten jätin sen vain ajatuksen tasolle.

Nyt miula on taas lämpöset varpaat!

Ei Pöllömmät korut

 Viime kesänä sain idean tehdä itselleni huovutetuista palloista korun. No se koru ei ole vieläkään valmistunut ihan vaan siksi, että motivaatio huopapalloja kohtaan latistui ensimmäisten viiden jälkeen. Tässä muutama viikko sitten pyörin ulkomaisten blogien parissa ja bongasin aivan mahtavia lintuja ja siitä se idea sitten lähti.

  Kuin kaksi pöllöä.

Pöllöt on huovutettu ensin käsin ja sitten huovutusneulalla pistelty loput. Näiden tekemisessä meni 3 neulaa rikki :). Ruskealla pöllöllä on takana vihreitä pilkkuja, eivät valitettavasti näissä kuvissa näy. Kaulanauhat virkkasin vahamaisesta korulangasta.

Alkuperäinen idea oli laittaa pöllöistä korupiikit läpi, mutta ovat sen verran tiivistä tavaraa, ettei suunnitelma onnistunut. Mutta hienot tuli, minä tykkään.

HUHUUUUUU!

Elossa ollaan!

Hellou kaikille ja mukavaa kesän odotusta!
Kotvanen on kulunut edellisestä postauksesta. En tiedä miksi, mutta jostain syystä on vaan tullut pidettyä luovaa taukoa bloggaamisesta. Kuten aina, into on hirmuinen, mutta edelleenkin ne työt haittaa harrasteita ja lottovoitto karttelee minua kuin ruttoa.

Tässäpäs viimeaikojen juttuja.



Tämän käsipussukan ompelin jo useampi kuukausi sitten. Halusin testata omaa kaavaani ja hyvin pelitti. Ehkäpä pari pykälää isompi ja taskullinen pussukka olisi kuitenkin enemmän minun mieleeni, joten tämä saa kodin varmaan jonkun pienemmän tytön hoivasta. Kankaana jotain ikean puuvillaa, josta aikanaan hamoset likoille ompelin ja on muuten ollut kestävää!



Veljen vaimo heitti idean kuolalapuista ja niitä testailin ihan tässä justiinsa (en juu itselleni). Näistä pari lähtee tyttöjen serkulle testiin.



Minulla on kamala kasa kankaita, joille en ole oikein käyttötarkoitusta keksinyt. Pari viikkoa sitten näin taasen jossain blogissa ihania kangaskoreja ja siitä se idea sitten lähti.



Näitä syntyy varmasti lisää.