27.1.2012

Uusia kujeita

Päätin ottaa sanonnan "Uusi vuosi, uudet kujeet" ihan tosissaan tänä vuonna.



Tänään otin ensikosketuksen uuteen harrastukseen ja täytyy sanoa että rakastuin siihen heti: Lumikenkäily.


"Tuolta mie tulin"




"Ja tuonne mie menin"


"Ja mukavoo oli"

Amigurumini mun



Tottakai, minä myös kun kaikki muutkin kerran! Ensimmäinen amigurumini valmistui. Ja tiedättekös mitä?? Tähän jää koukkuun!



Siis mikäs sen hienompaa kuin virkkaaminen, tulosta syntyy nopeasti, jämälangat kuluvat ja lapset tykkää!



Pieni käärme veikeä
Koukku 3,5
Lanka: Novita Puro



KisuMisu
Koukku 3,5
Lanka: 7 veljestä

24.1.2012

Pieni potenssipuoti



Kaksi pian 80 vuotiasta vanhaa piikaa.
Uusi komea naapuri.
Mitä siitä seuraa?
- Postimyynti firma

Elämä voi muuttua jännittäväksi vielä kasikymppisenäkin.
Ihanan lämmin kirja. Ei turhaa kiemuraa ja koukeroa.
Tästä tuli hyvä mieli.
9+

9.1.2012

Onnen tunti



Ensimmäinen joululahjakirja luettu. Härkösen Onnen tunnin parissa aika meni kuin siivillä. Kirja kertoo vanhemmuudesta, sijaisvanhemmuudesta, äidin omista kasvukivuista. Erittäin mielenkiintoinen ja ajankohtainen kirja. Annan tälle teokselle paljon kiitosta sen rehellisyydestä, toki tässäkin oli sellaista lässyn lässyn diipadaapaa, mutta koska kirja on fiktiivinen, se lienee silloin myös sallittua. Härkösen teksti on suoraa ja kaunistelematonta. Kirja kertoo paljon sellaisista tunteista joita varmaan ihan jokainen äiti arjessa kokee.

Kirjalle annan arvosanaksi 9+

3.1.2012

Pipo, pipompi, pipoin.. The Pipo!


Karkasiko käsistä??? En myönnä mittään.
Näin talvisaikaan voisin sanoa, että tarpeeseen tulivat.

Jossain näin kivan neulotun pipon jossa oli kaksi tupsua korvina.. Minusta virkkaaminen on kivempaa ja tykkään että lasten pipoissa on korvaläpät, joten siitä vain soveltamaan.

Lanka: Novitan Kelo
Koukku: nro 8
Langan menekki: vajaa kerä
Aika: n.1 tunti
Koristelulanka: Novitan isoveli.

Tein pipoja kahta kokoa. Molemmissa tein aloituslenkkiin 7 kiinteää silmukkaa. Ja tästä sitten jatkoin tasaisesti kasvattamalla silmukkamäärää 40 pienemmässä ja 46 isommassa. Sitten vain koukuttelin kunnes pipo näytti sopivan korkealta lapsen päässä. Korvaläpät paikoileen. Koristusta kehiin ja siinä se on.
Pipojen PIPO.

Tarkempaa ohjetta en kirjoittele koska RuttuNutun blogissa on aivan mainio ohje tällaiseen pipoon. Siitä minäkin sovelsin ohjetta omemmakseni. Keskimmäiselle ei nyt sattunut just passelia pipoa. Pienempi versio puristaa ja isompi pyörii päässä, ajattelin jos yrittäisin vuorittaa sitä isompaa.

Ja tarkkasilmäiset varmaan huomasivat, näitä tuli tehtyä 4 kipaletta, miltei yhdeltä istumalta.