Sara Gruen on kirjoittanut aivan mahtavan teoksen: Vettä elefanteille.
Vanhainkodissa asuva Jacob Jankowski palaa muistoissaan nuoruus vuosiin, 1930-luvun junasirkukseen. Jacobin tarina kirvoittaa lukijaan silmäkulmiin niin ilon- kuin myös onnenkyyneleitä. Jopa viimeisillä sivuilla lukijalle tarjotaan yllätyskäänne josta ei voi olla pitämättä.
9/10
4 kommenttia:
Arvasin että tykkäät :) mun mielestä tosin se loppu oli liian positiivinen.. Ehkä tykkään itkeä lopuissa :D
Minäkään en tykkää yltiöpositiivisista lopuista, mutta tässä odotti kokoajan surullista loppua niin se positiivisuus ei lätistänyt kirjan fiilistä muuten. Vein kirjan mökille, mutsille luettavaksi.
Varmaan tykkäisit saman tekijän Apinatalo-kirjasta! Suosittelen!
T. Riina
Laitetaan lukulistalle! Kiitos vinkistä Riina!
Lähetä kommentti