Viimeinkin vapaata töistä ja lapsista ja miehestä. Laatuaikaa ompelukoneen ja kankaiden parissa. Mitä siitä seuraa? Kauhea ompeluhuuma. Koska tytöt tykkäävät pitää hamosia, niin niitä oli sitten tehtävä.
Ensimmäistä kertaa tein resorivyötärön. Onnistui tosi hyvin, vaikken voinutkaan sovitella näitä likoille kesken ompelun. Tavanomaiseen tapaan, miula ei ollu mitään kaavoja, eikä mitään hajua siitä miten paljon kangasta tarvitaan, mutta näppituntuma osui kerrankin niin hyvin oikeaan ettei tosikaan.
Tämä syntyi ensimmäisenä, kuopuksen pupuhame. Ja tätähän ollaankin nyt sitten pidetty aamulla, päivällä, iltapäivällä, illalla, yöllä, aamulla, päivällä...... ymmärtänette kuvion. Pesuun tämän saan varmasti vasta sitten kun vaihtohame on ommeltu ;)
Esikoiselle valmistui sammakko hame. Tämän värin kuvaaminen olikin niin haasteellista, etten siinä onnistunut. Sammakolle on siis käsin kirjailtu suu ja silmät, eivät vaan oikein näy tässä kuvassa. Esikoinen tykkäsi tästä kovasti, siinä on kuulma kesän värit.
Keskimmäiselle hame pinkistä kankaasta, tottakai. Muuta kun hän ei päällensä pue. Tämä tyttö valittaa aina jos vyötärö vähänkin kiristää, nyt ei ole valitusta kuulunut, joten onnistuin!
Tätä tyttöä kun pyytää hymyilemään kameralle, hän nostaa nenänpäänsä kohti kattoa ja kohottaa aavistuksen verran toista suupieltä, HASSU :)
Tytöillä on pituuseroa melkoisesti, mutta vyötärön mitta taitaa kaikilla olla sama, koska jokaiselle laitoin resoria prikulleen saman verran :D.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti