Hannan Judanssit - Tonneittain ideoita ja unelmia
22.9.2009
virtahepo olohuoneessa... eiku paidassa.
Treenasin kankaanpainantaa useammalla värillä. Vanha paidan rutku sai rinnuksiinsa virtaheposen. Mutta mikä mäni pieleen?????? Kun kiinnitin kuvan silittämällä niin poloisen silimät muuttivat väriä.. Eli tuon valkoisen alta alkoi pilkottaa vaaleenpunaista.. No oppia ikä kaikki, tehdään seuraaval kerral hieman eritavoin...
17.9.2009
Lisäkuvia
Valitettavasti kamerasta ei löytynyt yhtään hyvää kuvaa näistä juhlahamosista käytössä.
Tässä kuitenkin muutama.
Tyylikkäästi verkkatakki päällä :). Olisi pitänyt testata mekkoa tytölle hieman aikaisemmin niin olisi voinut noita olkapään henkseleitä hiukan lyhentää. Nuorimmaiselle mekko ulottui nilkkoihin asti.
Vanhimman mekko ylti juuri ja juuri polven alapuolelle ja keskimmäiselle puoleen väliin säärtä. Vanhempien mekot istui suht hyvin yläosasta kun taas nuorimmaisen yläosa oli aivan liian iso. Ehkä sitä seuraavalla kerralla aloittaa tämän projektin pikkaisen aikaisemmin, niin ehtisi vielä tehdä viimeiset korjaukset ennen h-hetkeä.
Tässä kuitenkin muutama.
Tyylikkäästi verkkatakki päällä :). Olisi pitänyt testata mekkoa tytölle hieman aikaisemmin niin olisi voinut noita olkapään henkseleitä hiukan lyhentää. Nuorimmaiselle mekko ulottui nilkkoihin asti.
Vanhimman mekko ylti juuri ja juuri polven alapuolelle ja keskimmäiselle puoleen väliin säärtä. Vanhempien mekot istui suht hyvin yläosasta kun taas nuorimmaisen yläosa oli aivan liian iso. Ehkä sitä seuraavalla kerralla aloittaa tämän projektin pikkaisen aikaisemmin, niin ehtisi vielä tehdä viimeiset korjaukset ennen h-hetkeä.
10.9.2009
Kolmen suora
Tulevana lauantaina on pikkulikkojen tätin häät ja ylläri pylläri kaapissa ei ole sopivia juhlahamosia. Ei muuta kuin mamma kangaskauppaan ja sen jälkeen sakset ja koneet hurisemaan. Tässä lopputulos.
Kaava on monelle tutusta Juju-kirjasta. Kaava oli jotenkin outo, ja valitettavasti tajusin tämän vasta sen jälkeen kun olin a) leikannut jo kaikki kappaleet valmiiksi ja b) ommellut ensimmäisen hameen yläosan. Yläosat eivät alkuunkaan istuneet meidän tytöille. Jokaisen kohdalla yläosa oli aivan liian pieni, ja esikoisen mekonhelma olisi saanut olla paljon pidempi. Helmassa käytin myös metrin verran vähemmän kangasta ja sen kyllä huomaa, tajusin vasta kotona että olin ostanut 2,5m sijasta 1,5 metriä tavaraa, no mutta eipähän paina hamoset liikaa.
Yläosiin maalasin käsin perhoset. Ja koska noista yläosista tuli liian pienet, jouduin ompelemaan olkapäille jatkokappaleet, onneksi niistä tuli vallan mainiot, paitsi tässä oranssissa versiossa jossa laiskuus yllätti ;).
Nyt sitten jännitetään miten nämä tekeleet toimivat tositilanteessa. En edes muista milloin viimeksi olisin ommellut nappeja vaatteisiin!!! Joten täytynee ottaa muutama hakaneula varuilta häihin mukaan.
Tässäpä hieman lähempää kuvaa etumuksesta...
Ja vielä yksi kuva takaa. Taakse ompelin satiininauhaa syystä, että keskimmäisellä tämä mekko pussitti takaa kovasti (johtuisiko kenties siitä pienestä möhömahasta :)). Nauhalla saa sitten kurottua mekkoa hieman kasaan ja tällöin se istuu paljon paremmin.
Yritän viikonloppuna saada räpsittyä kuvia tositoimista, joten voi olla että palailen vielä asiaan.
Kaava on monelle tutusta Juju-kirjasta. Kaava oli jotenkin outo, ja valitettavasti tajusin tämän vasta sen jälkeen kun olin a) leikannut jo kaikki kappaleet valmiiksi ja b) ommellut ensimmäisen hameen yläosan. Yläosat eivät alkuunkaan istuneet meidän tytöille. Jokaisen kohdalla yläosa oli aivan liian pieni, ja esikoisen mekonhelma olisi saanut olla paljon pidempi. Helmassa käytin myös metrin verran vähemmän kangasta ja sen kyllä huomaa, tajusin vasta kotona että olin ostanut 2,5m sijasta 1,5 metriä tavaraa, no mutta eipähän paina hamoset liikaa.
Yläosiin maalasin käsin perhoset. Ja koska noista yläosista tuli liian pienet, jouduin ompelemaan olkapäille jatkokappaleet, onneksi niistä tuli vallan mainiot, paitsi tässä oranssissa versiossa jossa laiskuus yllätti ;).
Nyt sitten jännitetään miten nämä tekeleet toimivat tositilanteessa. En edes muista milloin viimeksi olisin ommellut nappeja vaatteisiin!!! Joten täytynee ottaa muutama hakaneula varuilta häihin mukaan.
Tässäpä hieman lähempää kuvaa etumuksesta...
Ja vielä yksi kuva takaa. Taakse ompelin satiininauhaa syystä, että keskimmäisellä tämä mekko pussitti takaa kovasti (johtuisiko kenties siitä pienestä möhömahasta :)). Nauhalla saa sitten kurottua mekkoa hieman kasaan ja tällöin se istuu paljon paremmin.Yritän viikonloppuna saada räpsittyä kuvia tositoimista, joten voi olla että palailen vielä asiaan.
18.8.2009
Siskolle kanssa!
Piti siskollekin ommella palloinen paita. Mutta kuinkas siinä kävikään?
- Äiti mieki halluun punasen, niiku siskollakin on! Emmie halluu tuota!
Ensimmäistä kertaa käytin ommellessa kaksoisneulaa! Ja kylläpä se on kätevä! Ainoo vaan, että teki jonkin verran hyppytikkiä, missä lie vika ollut??? Huono langoitus? Liikaa vauhtia? Liian vähän vauhtia? Mene ja tiedä, mutta harjoitushan tekee mestarin ;).
- Äiti mieki halluun punasen, niiku siskollakin on! Emmie halluu tuota!
Juuh.. näin tällä kertaa.
Ensimmäistä kertaa käytin ommellessa kaksoisneulaa! Ja kylläpä se on kätevä! Ainoo vaan, että teki jonkin verran hyppytikkiä, missä lie vika ollut??? Huono langoitus? Liikaa vauhtia? Liian vähän vauhtia? Mene ja tiedä, mutta harjoitushan tekee mestarin ;).
17.8.2009
Tassuttelua
Tassukankaasta muutama taskuvaippa valmistui tänään. Toinen etunepeillä ja toinen sivunepeillä, molemmat testiversioita. Alkaa tuo neppipressin käyttökin pikkuhiljaa luonnistua ;)
Jännitystä elämään
Vaikka sitten kirjaa lukemalla!
Nää Stieg Larssonin kirjat ovat kyllä aivan mahtavia! Jännitystä ja juonenkäänteitä riittää alusta loppuun. Ainoa pitkä miinus tulee siitä, että viimeinen juonenkäänne tässä kirjassa oli suuri pettymys. Jos kirjassa tapahtuu jotain radikaalia, niin miksi ihmeessä se seuraavassa kappaleessa kuitenkin kumotaan? Toisaalta aiheutti kyllä minulle ylimääräistä sydämen tykytystä, murhetta ja helpotusta. Mutta ehdottomasti lukemisen arvoinen teos!
Nää Stieg Larssonin kirjat ovat kyllä aivan mahtavia! Jännitystä ja juonenkäänteitä riittää alusta loppuun. Ainoa pitkä miinus tulee siitä, että viimeinen juonenkäänne tässä kirjassa oli suuri pettymys. Jos kirjassa tapahtuu jotain radikaalia, niin miksi ihmeessä se seuraavassa kappaleessa kuitenkin kumotaan? Toisaalta aiheutti kyllä minulle ylimääräistä sydämen tykytystä, murhetta ja helpotusta. Mutta ehdottomasti lukemisen arvoinen teos!
12.8.2009
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)