Hannan judanssit vol 2

RuutiNuttunen eli Unsku

2012-02-14T19:28:00.002+02:00

Siskon pojalle ompelin tällaisen RuutiNuttusen eli Unskun eli Unirätin.

Ja toisella puolella kaara.
Materiaalina Velour, aplikoinneissa osa trikoota ja satiininauhaa kyljessä.

VauvaKortti

2012-02-06T21:05:00.004+02:00

Pitkästä aikaa korttiaskartelu.
Tämä siskon perheelle pienokaisen syntymästä onnittelemaan.

Pohjapaperin pihistin lasten askartelutarvikkeista, varpaiden kuva jostain kotiin tulleesta mainoskirjeestä, varvaskuvan alla olevan paperin värjäsin leimausmusteella, satiinia nurkkaan ja kalvoperhonen liihottelemaan.

Olen todella tyytyväinen, mie ja paperit kun ei yleensä tulla ollenkaan toimeen keskenämmö.

Vauvan tossut

2012-02-06T20:57:00.004+02:00

Siskon pienelle pojalle halusin kokeilla tätä tossumallia.
Puikot kilisemään ja nopeasti valmista tuli.

MUTTA minun tekeleeni mittasuhteet olivat hieman kummalliset. Näistä tuli pitkät ja kapeat. Todennäköisesti syy oli lanka- ja puikkovalinnassa. Ohjeen tossut on neulottu Nallesta ja minä käytin 7 veikkaa, ja puikotkin olisivat varmaan saaneet olla asteen isommat.

Oppia ikä kaikki.

Söpöiltä ne silti näyttää, vaikka eivät olleet mitenkään istuvat lapsen jalkaan.

Uusia kujeita

2012-01-27T18:58:00.005+02:00

Päätin ottaa sanonnan "Uusi vuosi, uudet kujeet" ihan tosissaan tänä vuonna.

Tänään otin ensikosketuksen uuteen harrastukseen ja täytyy sanoa että rakastuin siihen heti: Lumikenkäily.

"Tuolta mie tulin"

"Ja tuonne mie menin"

"Ja mukavoo oli"

Amigurumini mun

2012-01-27T14:32:00.003+02:00

Tottakai, minä myös kun kaikki muutkin kerran! Ensimmäinen amigurumini valmistui. Ja tiedättekös mitä?? Tähän jää koukkuun!

Siis mikäs sen hienompaa kuin virkkaaminen, tulosta syntyy nopeasti, jämälangat kuluvat ja lapset tykkää!

Pieni käärme veikeä
Koukku 3,5
Lanka: Novita Puro

KisuMisu
Koukku 3,5
Lanka: 7 veljestä

Pieni potenssipuoti

2012-01-24T21:35:00.002+02:00

Kaksi pian 80 vuotiasta vanhaa piikaa.
Uusi komea naapuri.
Mitä siitä seuraa?
- Postimyynti firma

Elämä voi muuttua jännittäväksi vielä kasikymppisenäkin.
Ihanan lämmin kirja. Ei turhaa kiemuraa ja koukeroa.
Tästä tuli hyvä mieli.
9+

Onnen tunti

2012-01-09T18:12:00.004+02:00

Ensimmäinen joululahjakirja luettu. Härkösen Onnen tunnin parissa aika meni kuin siivillä. Kirja kertoo vanhemmuudesta, sijaisvanhemmuudesta, äidin omista kasvukivuista. Erittäin mielenkiintoinen ja ajankohtainen kirja. Annan tälle teokselle paljon kiitosta sen rehellisyydestä, toki tässäkin oli sellaista lässyn lässyn diipadaapaa, mutta koska kirja on fiktiivinen, se lienee silloin myös sallittua. Härkösen teksti on suoraa ja kaunistelematonta. Kirja kertoo paljon sellaisista tunteista joita varmaan ihan jokainen äiti arjessa kokee.

Kirjalle annan arvosanaksi 9+

Pipo, pipompi, pipoin.. The Pipo!

2012-01-03T19:28:00.003+02:00

Karkasiko käsistä??? En myönnä mittään.
Näin talvisaikaan voisin sanoa, että tarpeeseen tulivat.

Jossain näin kivan neulotun pipon jossa oli kaksi tupsua korvina.. Minusta virkkaaminen on kivempaa ja tykkään että lasten pipoissa on korvaläpät, joten siitä vain soveltamaan.

Lanka: Novitan Kelo
Koukku: nro 8
Langan menekki: vajaa kerä
Aika: n.1 tunti
Koristelulanka: Novitan isoveli.

Tein pipoja kahta kokoa. Molemmissa tein aloituslenkkiin 7 kiinteää silmukkaa. Ja tästä sitten jatkoin tasaisesti kasvattamalla silmukkamäärää 40 pienemmässä ja 46 isommassa. Sitten vain koukuttelin kunnes pipo näytti sopivan korkealta lapsen päässä. Korvaläpät paikoileen. Koristusta kehiin ja siinä se on.
Pipojen PIPO.

Tarkempaa ohjetta en kirjoittele koska RuttuNutun blogissa on aivan mainio ohje tällaiseen pipoon. Siitä minäkin sovelsin ohjetta omemmakseni. Keskimmäiselle ei nyt sattunut just passelia pipoa. Pienempi versio puristaa ja isompi pyörii päässä, ajattelin jos yrittäisin vuorittaa sitä isompaa.

Ja tarkkasilmäiset varmaan huomasivat, näitä tuli tehtyä 4 kipaletta, miltei yhdeltä istumalta.

2011 the end

2011-12-31T22:37:00.003+02:00

Päätetään mukava käsityövuosi esittelemällä eräisen joululahjapaketin sisältö.

Novitan Noki pääsi pariin otteeseen puikoille ja siitä syntyi tuubihuivi. Aivan ihana lanka, aivan ihana huivi. Himpun alle kaksi kerää kulutin huiviin, tästä tuli niin mukavan kokoinen, että huivin voi halutessaan vetää pään yli hupuksi. Toinen huivi syntyi turkoosi sävytteisestä Noesta. Toivottavasti näille käyttöä löytyy, nimittäin nää passais miulennii, ehkäpä mie vielä itsellenikin joskus.

Nyt toivotan oikein ihanaa vuotta 2012
kaikille lukijoilleni
ja satunnaisille kyläilijöille!
Vuosi on ollut mukava. Kiitos kaikille mieltä lämmittävistä kommenteista ja mahtavista ideoista ja kauniista käsitöistä joita olen saanut blogeissanne ihastella.

Ps. Vuoden viimeinen käsityö valmistui juuri...

Koruja ja kämmekkäät

2011-12-28T18:19:00.002+02:00

Joululahjaksi väkersin kahdet kämmekkäät. Toiset täysin mustat ja toiset violeteillä raidoilla. Ylläolevat menivät siskon tytölle (olisi kyllä kelvannut minullennii).

Sitten syntyi myös läjä koruja. (kuvat hieman huonoja koska korut ovat muovin sisässä) Nämä tehty siten, että kuva on liimattu lasiriipukseen, toiselle puolelle liimasin farkkukangasta. Omani tein aikanaan niin, että ihoa vasten on muovi, mutta ajattelin kokeilla toimisiko kangas paremmin, olisi iholle ainakin mukavampi. Näistä osa päätyi lahjaksi ja osa jäi kaappiin odottamaan saajaansa.

6.12.2011

2011-12-06T15:17:00.005+02:00

Minun itsenäisyyspäivän kuvioihin kuuluvat kynttilät sekä LinnanJuhlat. Tänä vuonna päätin kuitenkin tehdä jotain muutakin. Koska vietän tulevan joulun työmaalla kutakuinkin 24/7 ja lapsuuden kodin herkkupadat eivät porise ajattelin, että voitaisiin oman perheen kesken herkutella pitkin joulukuuta.

Ensimmäistä kertaa tein äitini perinteistä jouluisen kahvipöydän herkkua:

Marianne jäädykettä

Ohje 
(en tiedä tekeekö äitini näin, raaka-aineet ovat oikeat mutta minä suhteutin ne mieleni mukaan)

5dl kermaa -vatkaa vaahdoksi
4 munaa ja reilu 1dl sokeria -vatkaa vaahdoksi
yhdistä vaahdot
1 pss marianne rouhetta - sekoita vaahtoon
1 levy tummaa suklaata - sulata ja sekoita vaahtoon

Kaada seos kakkuvuokaan ja laita vuoka pakkaseen n. 4 tunnin ajaksi ainakin, tai yön yli. Kippaa valmis jäädyke tarjoiluastialle (mikäli kakku ei irtoa voit kastaa kakkuvuoan nopeasti lämpimään veteen).

Minä tein tämän silikoniseen vuokaan ja siitä jäädyke irtosi helposti. Oli oikein herkullista ja ah niin makeaa. Kyytipoikana ei tällä erää ollut minttulikööriä, mutta ehkpärä seuraavalla kerralla.

Sitten oli myös pakko testata tätä "ulkomaan" herkkua joka on vilahdellut vähän jokaisessa blogissa:

RockyRoads by HannanJudanssit:

n. 200g suolattuja cashew pähkinöitä
1 pss (n. 15og ?) vaahtokarkkeja
1 levy taloussuklaata

Pieni vaahtokarkit ja pähkinät. Sulata suklaa. Sekoita keskenään. Levitä vuokaan leivinpaperin päälle ja laita kylmään. Pilko sopivankokoisiksi paloiksi.

NAM!

Postauksen ensimmäisessä kuvassa on kuopuksen (4v) päiväkodissa väkräämä itsenäisyyspäivän kynttilä.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Adventti

2011-11-27T18:00:00.003+02:00

Ensimmäinen adventti.
Sen kunniaksi etsin rautalankaa ja aloin väännellä ja käännellä.

Kolmannen adventin kynttilän merkiksi syntyi kolme sydäntä.

Ensimmäisessä vain yksi.
Jäin tähän kääntelyyn kyllä nyt ihan koukkuun, saas nähdä mitä vielä keksin väännellä.

Kynttilätarjottimelle kaadoin valkoista lasimurskaa ja keskelle tarjotinta laitoin aikaisemmin tekemiäni huovutettuja lumipalloja. Sain anopilta joku aika sitten kasan kankaita. Niiden joukossa oli harmaa vanha verho. Värjäsin verhon ruskealla Dylonilla ja nyt tuo verho toimii pöytäliinana tämän joulun ajan.

Rauhallista joulun odotusta kaikille!

Elokuvailtamat

2011-11-27T17:16:00.005+02:00

Muutama elokuva on tullut "pikkujoulu" aikana katsottua.
Siskon kanssa katsottiin Rare Exports muutama viikko sitten. Odotukseni leffaa kohti olivat melko suuret ja pettyä sain. Blääh, tässäkö se nyt oli? Oli elokuvassa paljonkin hyviä ja hauskoja ja karmeitakin kohtia, mutta se jokin vain jäi puuttumaan. Arvosanaksi minä annan 7.

Eilen kävin katsomassa Twilight 4 - Breaking dawn. Leffa alkoi todella tylsästi. Sellaista teini-rakkaus-hömppää. Mutta loppua kohti meno parani. Hieman leffan katselua häirisi paikkani leffateatterin 2. rivissä, ei nähnyt kerralla koko kuvaa, vaan piti käännellä päätään :) mutta kyllä minä jään nyt innoissani odottamaan sitä viidettä osaa. Ja ehkäpä sitä voisi tarttua tähän kirjasarjaankin viimein. Arvosanaksi 8+. Kuvaa ei nyt ole koska bloggeri jumii.

Lumipallot

2011-11-16T10:17:00.005+02:00

Tällaisista ihanista palleroista näin vilauksen jossain blogissa. Ihan pakko oli testata.

Lankana minulla oli valkoista Huopasta.
Siitä tein pahvikehikkoja apuna käyttäen tupsuja.
Tupsut päätyivät muun pyykin seassa pesukoneeseen 60 asteen pyöritykseen ja sen jälkeen tyrkkäsin heidät vielä kuivausrumpuun.
Huopuivat mainiosti.
Vähän huovutusneulalla muutamaa kohtaa paikkasin.

Lopuksi vielä vähän koristetta pintaan.

Ja niitä kasseja

2011-11-16T10:14:00.001+02:00

Nää vaan on niin ihania. Ja kaupassa aivan mainioita!

Hedelmäpussit

2011-11-16T10:07:00.004+02:00

Jälleen projekti joka pyörähti viimein käyntiin
Kestävät, Pestävät, Pussit


Arjen ekoteko: käytä kestohedelmäpussia kauppareissullasi!

Kangas palalaarista löydettyä valoverhoa
Hintaetiketille ommeltu oma paikkansa, jotta tarttuu hyvin
Pussi suljetaan nauhalla jossa tuollainen "kierrätyskiristäjä"

Ps. Mistähän mahtaa johtua, että usein jälkikäteen muokkaamani kuvat tulevat tänne bloggeriin ilman muokkauksia? Esim. tässä kuvassa pitäisi yläkulmassa lukea "HannanJudanssit", mutta eipä tuota tekstiä näy????

Kas näin heiluu kassi

2011-11-10T15:31:00.004+02:00

Ja kassihan heiluu muovipussi tyyliin.
Kaavana toimi Tallinkin muovipussi.
Ensimmäistä kertaa elämässäni tämmöisen tein.
Seuraavalla kerralla minun tulee muistaa:
katso että kankaat on oikein päin!

Tämä oli helppo tehdä, ohjeita löytyy netistä vaikka kuinka. Linkitän tänne sen ohjeen jolla itse tein, heti kun vain löydän kyseisen sivuston.

No niin OHJE löytyy
TÄÄLTÄ

Kesäloman Talviaskareet

2011-11-08T13:18:00.005+02:00

Minä olen viimein päässyt kesälomalle.
Täällä tosin yksi jos toinenkin yrittää sairastella, mutta nyt ei periksi anneta flunssalle,
ei ainakaan helposti.

Tänään valmistui viimein tulevan joulun kortit. Perinteisesti teen kortit syyslomien aikaan, mutta tänä vuonna mentiin näin marraskuulle.

Näitä oli mukava tehdä. Jokainen on oma uniikki yksilönsä.
Tarkempia kuvia sitten joulun jälkeen.
Vielä täytyy tosin jokin kiva teksti kehitellä toivotuksineen.

Sain myös valmiiksi esikoiselle puron solinaa kaulaan tuubihuivin merkeissä.
Silmukkamäärä jälleen se 20, ja vajaa 1,5 kerää meni.
Pukkokoko edelleen se 5.0 mm.

Torstain nautinnolliset

2011-11-03T20:59:00.004+02:00

Tämän illan tähtihetki.
Pala ihanaa leipää ja glögiä. 
Tuota punaista juomaa on tälle "joululle" kulunut jo sellaiset 8 litraa (ilman terästystä tosin), joten voidaan puhua lievästä addiktiosta.
Uusi koukku tuli kyllä varmasti tähän leipään jonka ohjeen löysin Lumenvalkeaa blogista.
Nam! 
Minulta unohtui pinnalta yrttisuola ja juustoakin oli paljon vähemmän kaapissa tarjolla, joten ristin tämän versioni nyt peltileiväksi. Ei näyttänytkään yhtä muhkealta ja mehevältä kuin alkuperäisen ohjeen PANNUleipä :)

Ohje täällä!

Puro

2011-11-01T17:01:00.004+02:00

Tein tyylilyyli 5 veelle Novitan purosta tuubikaulaliinan.

Fakta:
Puikot nro 5
20 silmukkaa
aina oikein
n. 1,5 kerää
koristeeksi muutama virkattu kukka

Pidä minusta kiinni

2011-10-20T16:57:00.003+03:00

Kirjastosta löysin käsiini Heli Krugerin teoksen Pidä minusta kiinni. Kirjan aihe kiinnostaa minua kovasti, joten olin kovin iloinen että tämän teoksen näppeihini sain. Kirja kertoo Jonnasta, joka otetaan huostaan. Jonnan äiti on alkoholisti, eikä osaa pitää lapsestaan huolta. Jonnan tarinan ohella kirja kertoo myös tarinaa Jonnan omahoitajasta Ilkasta ja tämän vastaavista ongelmista.

Tarina on hyvin ajankohtainen ja on todella hienoa että tämä kirja on kirjoitettu. Mutta onko sitten kyse omasta ammatistani ja sen tuomista kokemuksista, kun tämä teos ei minua juuri hetkauttanut? Kirjan yltiöpositiivinen ote oli oikeastaan raivostuttavaa, viimeinen luku vei totaalisesti kirjan pohjalle. Kirjat joissa kerrotaan samalla useamman henkilön tarinaa ovat kiehtovia, mutta Kruger tekee sen tässä mielestäni kömpelösti, pinnallisesti ja poukkoillen.

Teksti on helposti luettavaa ja jaksaa vetää mukanaan alusta loppuun. Arvosanaksi minä annan 7, ihan vain aiheen tärkeyden vuoksi.

Kutsut

2011-10-20T10:06:00.003+03:00

Lapsen synttärit tulossa, tällaiset kutsut äkkiseltään väkräsin eilen.
Keiju tehty leimasimella, kuten myös tuo "Kutsu" teksti. Ja reunoille vähän bling blingiä (niiden liimaaminen ei muuten ole minun juttuni, ehkä täytyis pinsetit hommata tätä varten).

Hoitoalustat

2011-10-18T21:16:00.006+03:00

Pitkään on pitänyt firmalle ommella kestäviä, pestäviä hoitoalustoja. Nyt niitä alkoi syntyä. Hoitoalustat ovat käteviä niin matkalla kuin kotonakin. Vaipanvaihtoon, ilmakylpyihin, vuoteeseen/vaunukoppaan suojaksi ohivuotojen varalle jne jne. Eivätkä nämä ole pelkästään vauvoille, näitä voi käyttää myös pyllynalusina luontoretkillä, kesäteatterissa yms kuka tahansa ikään ja kokoon katsomatta.

Alla kosteuden pitävä PUL kangas ja päällä ylemmässä kuvassa ihanasti lämmittävä fleece ja alemmassa pehmoinen velour.

Paperikassi

2011-10-18T21:06:00.006+03:00

Isälläni oli synttärit. Paketit oli ostettu hyvissä ajoin, mutta lahjakassia ei ollut. Ei muuta kuin tuumasta toimeen. Lehtikorista kaivettiin edellisen päivän sanomalehti. Taiteltiin ja teippailtiin. Sitten etsittiin reijitin ja *runtsis*, paperinarusta pussiin kahvat. Vielä kortti roikkumaan ja se olt siinä, tai ei sittenkään, viimehetkellä vielä parit kalat koristeeksi.

Hinta: n. 5 cent (paperinarusta)
Aika: 15 min
(josta suurin osa kului teipin etsimiseen)
Lopputulos: siedettävä, pienellä lisävaivalla täydellinen
Huom: paketti kesti kasassa!

Stara(n)Pipa

2011-10-16T17:57:00.002+03:00

Mie ja miun uus Pipa.

Ei palele enää korvia, eikä haittaa huonot tukkapäivätkään
(joita muuten on usein)

Kangas perus trikoota ja tähti veluuria.

Epämääräisen hämyisä kuva systerille valmistuneesta piposta.

"Jotain mun kaulaan"

2011-10-11T20:56:00.005+03:00

Tuo lausahdus on kuulunut viime aamuina ueasti kuopuksen suusta. Ymmärrettiin! Mennään ompeluhuoneen suojiin ja yritetään kehittää jotain.

"Äiti, siinä pitää olla sit nalle"... Okei, yritetään.
"Sillä nallella pitää olla tassut" No nyt alkaa mennä jo vähän vaikeaksi...
"Sellanen nalle mikä on miun sängyssä" Selvä pyy.
"Sen pitää olla sit vaaleanpunainen" (kerrankin joku tuntuu tietävän mitä haluaa)

"Tää on miun uus yökaulaliina" No jospas ei nyt kuitenkaan...

FAKTAtieto
Malli: Miun oma
Kankaat: päällä pallo trikoo ja alla pinkki mikrofleece
Kiinnitys: pala Applix tarraa

Myrskyn jälkeen

2011-10-08T10:36:00.004+03:00

...on poutasää. Eilinen myräkkä katkaisi lasten kiipeilypuusta oksan.

Niitä pukin juttuja... ;)

Mustikkainen yllätyspyllätys

2011-10-06T20:08:00.003+03:00

Lapsella on nimipäivä TÄNÄÄN.
Äiti on unohtanut asian, tietenkin.
Onneksi äidillä on yksi herkullinen resepti odottamassa ensitestausta.
Työkaveri on tätä kehunut maasta taivaaseen.

Resepti kuuluu näin:

RIIKAN MUSTIKKATORTTU

Pohja:
100g voita
3/4 dl sokeria
2 1/2 dl venhäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1/2 dl kuohukermaa

Päälle:
2dl kuohukermaa
3/4dl sokeria
1 tl vanilliinisokeria
150g ranskankermaa
2-3 dl mustikoita
hyytelösokeria

Voi ja sokeri vaahdotetaan. Jauhot sekoitetaan joukkoon leivinjauheen kanssa, lopuksi lisätään kerma.

Taikina painellaan leivinpaperin päälle irtopohjavuokaan. Paistetaan uunissa keskitasolla, 200 astetta ja 20 min. Annetaan jäähtyä ja siirretään tarjoiluastialle.

Kerma vaahdotetaan paksuksi, mutta ei ihan kovaksi. Lisätään sokerit ja ranskankerma.

Kermaseos levitetään pohjan päälle ja pinnalle ripotellaan mustikat.

Hyytelösokerista valmistetaan kuorrutus joka levitetään mustikoitten päälle. Laitetaan jääkaappiin ainakin 2 tunniksi.

Hieno ohje! Mutta kuinkas tässä nyt sitten kävikään?

1. pohjassa käytin kerman sijaan maitoa
2. Kermaseoksessa käytin kerman sijaan floran vispautuvaa vanilija kastiketta. Sokerin korvasi fariinisokeri.
3. koko komeuden tein piirakkavuokaan, en mihinkään irtopohjaan

Homma näytti sujuvan mitä parhaiten. Onnistuin jopa kiilteen teossa jota en ole ikinä aikaisemmin edes yrittänyt. Tekele jääkaappiin ja äiti uppoutuu tunnin ajaksi kirjallisuuteen.
Lasten iltapalan aika koittaa. Torttu kaivetaan jääkaapista. Ensimmäinen veitsen isku keskelle kaunista piirasta ja äiti saa todeta jälleen kerran epäonnistuneensa. Pohja on sen verran kova, ettei sitä oikein saa leikattua piirakkavuuassa ilman väkivaltaa, entäs kun yrität nostaa palan lautaselle? Kermaseos luistelee pitkin kättä pöydälle. Lopulta päädytään lusikoimaan herkkua lautaselle.

Hyvää tämä kuitenkin on vaikka kiilteetkin katosivat matkalla sössön sekaan.

Lehdet putoo

2011-10-06T14:33:00.003+03:00

Pari postausta sitten vilahti uusi ovikoristuksemme. Silloin koristelin kranssin luonnon omilla lehdillä, mutta koska ne rupsahtavat niin nopeasti tuulessa ja tuiverruksessa, päätin tehdä kranssiin uudet hieman kestävämmät (ainakin toivottavasti) lehdykät.

Leikkasin lehdet fleece kankaan jämistä ja tikkasin sitten umpimähkään koristusta vaaleanpunaisella langalla.

Sitten kuumaliimalla kranssiin kiinni ja takaisin koristus oveen.

Kommentoinnista

2011-10-01T16:03:00.008+03:00

Tässä aikani kuluksi olen surffaillut siellä ja täällä ja jostain syystä kommenttini menevät perille vain osassa blogeja! Harmittaa ihan vietävästi. En tiedä onko vika nyt minun uudessa koneessani vaiko jossain muussa. Miksi joihinkin onnistuu kommentoida ja toisiin taas ei???

Nyt kun on uusi kone olen voinut myös testailla kuvankäsittelyä, JEE! Tässäpä yksi testivedos...

Syystuulet tuivertaa

2011-09-30T17:37:00.002+03:00

Rakastan näitä syyspäiviä jolloin aurinko paistaa ja kaikki on yhtä värien juhlaa. Sen kunniaksi uusi koristus oveen:

Kirjakaupassa kävin joku aika sitten. Pitkään olen halunnut kokeilla amigurumien tekoa, mutta ohjeiden puutteessa se on jäänyt, mutta enää ei syytetä ohjeettomuutta.

Mukaan tarttui myös iki-iki-iki-ihana Liisa Ihmemaassa, se tuli lapsille (joo, joo! minä VAIN pidän sitä hyvässä säilössä etteivät revi ja tahraa).

Minulla on muuten uusi tietsikka, edellinen jumahti tänä aamuna. Jääkaappipakastin kosahti pari viikkoa sitten. "Anoppi-kokelaan" auton nopeusmittarikin lakkasi toimimasta kun ekaa kertaa kyseisellä kaaralla ajelin... Minulla on siis selvästi yliluonnollisia kykyjä: tuokaa vain aarteenne tänne, kosketukseni muuttaa ne kullaksi... vai miten se meni?

Varjonen

2011-09-29T20:40:00.003+03:00

Minulla on ongelma:
pääni kiehuu ideoista.
Ratkaisu?

Tunnustus

2011-09-22T17:17:00.002+03:00

Kadonnut nappi antoi minulle tunnustuksen, kylläpä lämmitti sydäntä!
Kiitos!

Sitten niihin kysymyksiin vastauksia:
1.Lempiruoka: Kebab ranskiksilla
2.Lempimakeisesi: suklaa ja salmiakki
3.Lempiluettavani: mm. Potterit ja TSH
4.Mieluisin tapa tehdä käsitöitä: Vaihtelee mielialan mukaan. Eniten taidan ommella.
5.Lempielokuva: hmm.... ehkäpä TSH, kaikki kolme.

Sitten saisin valita viisi blogia jolle myöntää tämä tunnustus eteenpäin, mutta en minä pysty valitsemaan mitenkään kaikista niistä ihanista blogeista joihin olen saanut tutustua! Ja viimeaikoina olen löytänyt useita mahtavia blogeja lukulistalleni lisää, päivittelen niitä pikkuhiljaa tuonne luettelooni.

Kiitos kaikille bloggaajille ja lukijoille kommenteista, ideoista ja vinkeistä!
Mahtavaa syksyä meille kaikille!

Syksy on saapunut kaupunkiin

2011-09-19T20:24:00.004+03:00

Jalkapoloiseni ovat jo kuukauden huutaneet säärystimien perään. Nyt ne valmistui. Miula ei oo ikuna ollu säärystimiä, nyt on ja oon ihan inLÖÖÖV.

Lankana seiskaveikka. Puikot oli ehkä 3,5. Silmukoita kertyi 56. Neuloin 4 oikein 4 nurin. Halusin riittävän timakat näistä jotta pysyvät kapoisissa kintuissani myös juostessa.

Mutta miten ihmeessä voi omien jalkojen kuvaaminen olla näin hankalaa????

Vielä muutama syksyinen kuva pihastamme.

"Syön sinut!"

Kuin pikkuruiset päivänvarjot konsanaan.

Omenapiirakka

2011-09-11T11:12:00.004+03:00

Namskis!

Omenasato on valtaisa. Tosin 80% ompuistamme on muuttunut matojen kodeiksi. Eilen inspiroiduin piirakan paistoon kun kummityttö oli tulossa kylään. Ohje täältä. Minä en käyttänyt inkivääriä ja kastike on kaupan kylmähyllystä. Herkullista tuli!

Omenasosetta oli myös tarkoitus tehtailla, mutta 3v vanha jääkaappipakastin alkoi eilen ruttuilla, joten katsotaan jääkö soseet keittämättä.

Ihanat

2011-09-08T17:20:00.002+03:00

Tällä kertaa koruihin päätyivät Pikku Myy, Muumipeikko ja Nuuskamuikkunen sekä ihana, ihana Nyyti.

SyysPuu

2011-09-05T09:59:00.003+03:00

Salaisuudet on niiiiiiin ihania.

Äiti mitä nää on? Äiti kelle nää on? 

Ja äiti vaan hykertelee.

MAHTAVAA!

Se taitaa olla koivupuu.

Tai ehkäpä sittenkin omenapuu ?
Joskus vielä salaisuus ratkeaa.

Elävien kirjoihin

2011-09-05T09:36:00.002+03:00

Jokunen aika sitten luin Marko Kilven esikoisteoksen, joka ei minua saanut ihan vakuuttuneeksi poliisinakin tunnetun miehen kirjoitustaidoista. Nyt kirjastossa iskin silmäni miehen uusimpaan teokseen Elävien kirjoihin. Hieman epäröiden kirjaan tartuin ja lainauspisteelle kuljetin, mutta nyt olen tyytyväinen että näin tein.

Aiheena kirjassa olivat huumeet, bisnes niiden ympärillä ja kuinka vaikea niistä kuvioista on irtaantua. Vaikka tarina oli fiktiivinen, voisin hyvin kuvitella jonkun todellakin elävän samanlaista arkea tänä maanantaisenakin päivänä.

Kilpi on kehittynyt kirjoittajana. Ei enää turhan pitkiä ja tarkkoja kuvauksia juonen kannalta epäolennaisista asiosta (toki niitäkin oli, mutta ei lähellekään siinä määrin kuin edellisessä teoksessa), tarina oli yhtenäinen, juonen käänteitä oli vähemmän ja ne eivät iskeneet niin kovasti näpeille mitä ensimmäisessä kirjassa, eli lisäsivät kummasti tarinan uskottavuutta.

Sen enempiä kirjasta paljastamatta, arvosanaksi napsahtaa 9 ja puolikas tähän päälle ihan vain jo siksi, että kirjailija on tehnyt suuren harppauksen parempaan lyhyessä ajassa. Suosittelen lukemaan!

Siule sallaisuuven kerttoo mie voisin...

2011-08-30T13:40:00.006+03:00

Syksy on saapunut ja JOULU tulla jollottaa!!!! Ensimmäinen joululahja valmistui tänään. Valitettavasti en paljasta siitä nyt kuitenkaan tämän enempää:

Se on ihana, se on pehmeä, se on jotain mitä on pakko saada myös itselle!

Ja SYKSY on tosiaan täällä! Mie tykkään!

Black swan

2011-08-25T19:13:00.006+03:00

Edellisestä kotisohvalla kokonaan katsomastani elokuvasta on aikaa, mutta nyt tuli katsottua teos josta olin kuullut pelkkää hyvää.

Leffa alkoi lupaavasti, meikäläistä oikeastikin jännitti ja monta kertaa sanoin miehelle "tää on ihan sairasta, ei tätä voi kattoo, pitäskö mennä jo nukkumaan". Elokuva koukutti niin pahasti, että kaikesta kauhusta huolimatta oli jatkettava katselua.

Mutta sitten, juuri kun ne huippuhetket alkaa, tuli kauhea floppi. Elokuvan aikaansaamat tunteet lopahtivat, ihan täysin. Kyllähän se loppu oli erityinen ja hieno, mutta minä jäin kaipaamaan siihen edes ripauksen kammoa. Kaunis leffa kuitenkin.

Arvosanaksi 9-.

Se kukkii!

2011-08-24T17:49:00.003+03:00

Sain keskimmäiseltä likalta äitienpäivälahjaksi itsekasvatetun kukkasen. Kasvi kasvoi ja kasvoi ja kasvoi koko kesän. Viimeviikon perjantaina ukkini hautajaisiin lähtiessämme huomasin, että viimeinkin varteen oli puhjennut k u k k a <3

Keskimmäisellä tyttösellä oli myös synttärit viime viikolla. Juhlaväkeä kävi neljänä päivänä, viimeisille vieraille leipasin kakun.

Suru

2011-08-19T17:17:00.004+03:00

Kuin ehtymätön virran juoksu,
kuin tuntematon tuulen tie,
kuin kesäyössä kielon tuoksu
se tuokionsa tuo ja vie.

Tänään saateltiin rakas ukkini viimeiselle matkalleen. Viimeaikojen terapiatyönä valmistui tämä koru kaulaani. Lasikoru ja nahkanauha löytyivät villihelmestä, lasin taakse liimattu kuva puolestaan vanhasta seinäkalenterista. Rakastan tätä!!!!

Tytöille ompelin juhlaan hameet. Kangas löytyi kesälomareissulla ikeasta, sopi tähän tilaisuuteen mainiosti.

KolmenKopla

2011-08-03T19:34:00.008+03:00

Meillä asuu kolmen kopla. Niillä on pitkät hiukset ja iltaisin ne kihertää ruokapöydässä. Aamuisin niitä kiukuttaa eikä ne haluis millään herätä. Joskus ne kiusaa toisiaan, mutta yleensä ne on kavereita keskenään. Jos annat niistä yhdelle jotain, niin voin kertoa että pian tulee kaksi muuta kinuamaan itselleen sitä samaa mitä se yksikin sai. Niin se toimii, KolmenKopla.

Tässä otos siitä onnettomasta yksilöstä joka sai pakit, ja miksihän?

Näitä en kolmikolle uskaltanut näyttää.

Mutta tässäpä tämän päivän "miule kans" mourunnan aihe. Ompelin kakkoselle tämän syyspipon ja niinhän siinä kävi, että tylsä sydän pipo ei kelvannut kenellekään ja äiti istui koneelle ja surrasi pari uutta pipaa.

No nyt on KolmenKoplalle ommeltu pipoja syksyksi. Jos kerrankin kuulen että "miula ei oo yhtään hyvää pipoa" niin tämä mamma pakkaa ompelukoneen pakettiin ja ottaa äkkilähdön etelän lämpöön.

Nappeja, nauhaa, pinnejä

2011-08-02T14:24:00.005+03:00

Näpertelykärpänen puraisi. Syntyi tyttösille pinnejä pitämään etutukan kurissa. Näistä tuli tosi söpösiä ja niitä on tottahan toki saatava LISÄÄ.

Satiininauhasta kukkanen, keskelle kierrätysnappi ja liimalla pinniin kiinni. Liimana käytin Scotch kontaktiliimaa, saa paljon pitävämmän lopputuloksen mitä kuumaliimalla, tosin kuivuminen kestää turkasen paljon kauemmin.

PipoBuumi - kerrankin ajoissa

2011-07-28T15:33:00.004+03:00

Jostain kummallisesta syystä viime syksynä jäi syyspipot ompelematta, tänä kesänä kesähattuset ja miljoona muuta asiaan miljoonana muuna ajankohtana. Mutta NYT kerrankin MINÄ olen jossain asiassa A-J-O-I-S-S-A.

Esikoiselle valmistui kissapipa. Kissan on piirtänyt perheen kuopus 3 vee, on niin yyber söötti kisuli että pakko oli napata piirrustus talteen ja hyvä että nappasinkin. Uskon että tämä viikari tulee myöhemminkin seikkailemaan jossain muodossa tekeleissäni.

Keskimmäinen rinsessa, sai rutiineista poiketen vaaleansinisen pipon. Tykkäsihän tuo, vaikka likka vannookin vaaleanpunaisen nimeen. Ja nuorimmainen halusi piponsa olevan samaa sarjaa mitä hänellä on ennenkin, eli sinistä palloa.

Hih, tässä valossa kisuli näyttää erittäin laikukkaalta, hups!

Vakavaksi pistää...

Eipä nyt päät palele, ei.

HuHuu???

2011-07-27T17:09:00.004+03:00

MOIIIIII! Näkyykö???? Ai oon liian lähellä? Oottakaas....

No niin, nyt varmaan näkyy paremmin. Kesäloma alkaa olla ohitse ja VIIMEIN äiti sai tehtyy tän miule... tän hienon hatun.

Siinä on tämmönen hieno koristuskin sivussa.

Ootas, no ni, nyt voit äiti räpätä sivuprofiilista kuvan.

Mitäs pidät?

Siskot haluis kans tämmöset, mut ei ne saa, tää on vaan miule.

Mut jos nyt kuiteski äiti lopettasit sen kuvaamisen, minnuu ei enää yhtään kiinnoosta.

Mitä tästä nyt voi sanoa....

2011-06-22T20:33:00.004+03:00

Tiedättehän miten lapset ja nuoret puolustelevat haluamisiaan? Juu, lausahdus "NoKunKaikkiMuutki" lienee monessa perheessä tuttu. Meillä ei lapset vielä osaa vedota niihin muihin, mutta onneksi mamma osaa. Hulluus ei tule yksin, se tulee selaamalla toisten blogisivuja. Pakkohan se sit oli, tilata kasa päällystettäviä nappeja ja heti ensimmäisen tehtyäni koukutuin ja päälle iski "pakkoSaadaKaikkiHetiNyt"-vaihe. (se tuntuu iskevän meikäläiseen tuon tuosta)

Osasta tuli hiuspompuloita. Osa jäi pelkiksi napeiksi, koska ei ollut sopivan värisiä pompuloita.

MUTTA lopuksi puolustus: nämä menevät puotiin myyntiin :)

Rääsyläiset tulevat

2011-06-22T15:11:00.003+03:00

Rääsyläiset tulivat ja valtasivat pikkulikkojen sylit sekä leikkimökin jokaisen neliösenttisen.
Rääsyläisillä ei ole käsiä, onneksi, muutenhan ne sotkisivat leikkimökin alta aikayksikön. Rääsyläisillä on korvat joilla kuunnella pienten tyttöjen juttuja, silmät joilla nähdä lasten ilo, ja suu jolla moiskauttaa suukko silloin ja toinen tällöin. Rääsyläisillä on myös jalat, jotta ne voivat tarpeen tullen paeta ukkosmyräkkää vaikka pöydän alle.

Leikkimökin kaiteella on hyvä paistatella kesäillan paisteessa.

Räsyistä virkattu kori pääsee myös mökkiin.
Räsyistä tuli lisäksi virkattua leikkimökin matto nro 2

Räsyinen matto ja uusi addiktio

2011-06-14T16:31:00.004+03:00

Tein eilen kirpparilta löytöjä, 6 eurolla tarttui mukaan 6 keijuaiheista leimasinta, säkillinen matonkudetta, poppana (joka päätyi leikkimökkiin kynnysmatoksi) ja purkillinen nappeja. Ensimmäisenä koukkukäteni tarttui matonkuteisiin ja niistä syntyi leikkimökkiin tällainen pyöriäinen:

Halkaisija n. 60cm. Kudetta jäi vielä sen verran että toinen matto syntynee kunhan vain koukkukäsi toipuu tästä koetuksesta, yllättävän raskasta virkata tuollaista paksua puuvillanauhaa.

Ja sitten se uusi addiktio... Liittyy myös virkkaukseen.

Virkatut kukkaset, jotka eivät ole pelkkiä kukkasia vaan...

Pinssejä/rintaneuloja. Harmi vain että meidän kaupan virkkauslankakokoelma oli lyhyesti sanottuna MitäänSanomattomanTylsä. Toisaalta hyvä niin, säästyi rahat. Langat jotain virkkauslankaa Prismasta ja nuo kannat taitaa olla sinooperin varastosta jos oikein muistan.

Mistä tietää että on onnistunut?

2011-06-11T18:04:00.006+03:00

-Siitä kun et ole vielä saanut mitään valmiiksi, ja tekeleesi on jo lasten kesken jaettu.

Tein muutaman kortin aikani kuluksi. Ei meillä mitään kutsuja ole tiedossa lähiaikoina, mutta tuskinpa nämä kovinkaan kauaa pöytälaatikossa tulevat pyörimään, kolmet synttärit vuodessa, joten kutsukortteja kuluu.

Mistä tietää että on onnistunut?

Siitä kun lapset kilpaa huutaa "ÄITI MIE HALLUUN KANS!"

Tein kuopukselle huivin, luulin selviäväni helpolla, mutta jokaisenhan piti sitten saada omansa.

Esikoisen huivista tuli ehkä himpun liian pieni, mutta ei tuo tainnut tyttöä haitata.

Keskimmäisen tyyli on hieman rokimpi.

Mistä tietää että on onnistunut?
-Siitä kun kävijälaskuri on pyörähtänyt 10 000 yli, HUISIA! KIITOS kaikille lukijoille ja satunnaisille ohikulkijoille! Kommentit ilahduttaa, joten niitäkin voi rohkeasti jättää!

2x3

2011-06-08T21:08:00.004+03:00

Lapset saivat joululahjaksi leikkimökin, nyt eletäänkin kuumaa sisustusbuumia. Sisustus aloitettiin helpoimmasta päästä, eli verhoista. Mökissä on kolme ikkunaa, jokaiselle lapselle yksi, ja jokaiselle ikkunalle omanlainen verho. Tämän kuvan verho on Eurokankaan palalaarin löydös.

Tässä hieman huono otos kakkosikkunasta, oranssilla pohjalla valkoisia kukkia, myös eurokankaan löydös.

Lasten toive oli saada tällaiset pitkät verhot, jotka sidotaan auki, ne tehtiin ulko-oveen. Kangas Kangastukusta.

Voiko kesäisiä hamosia olla liikaa? - Ei tietenkään. Jokaiselle tytölle omansa, vanhalla tutulla ja hyvällä kaavalla. Kangas vanhasta käyttämättömästä lakanasta.

Jalalla koreasti!

Jou!

IIIIKS! Kupsahdus Catwalkilla!

Kelpaa!

Polkupyörän tuunasimme

2011-06-05T18:45:00.002+03:00

mutta silläpäs ei ajellakaan mummolaan.

Minä ideoin, mies toteutti. Katsotaan että nouseeko kukkakori vielä takaritsalle (ts kestääkö pyörä vielä pystyssä jos painava kukkalootaa taakse nostetaan) vai jääkö tuohon eteen. Meille on ollu helppo löytää, mutta tämän jälkeen vielä helpompi. Rikkonaisista pyöränosista kasattu.

Kesäisiä juomia

2011-05-30T13:21:00.005+03:00

Monena keväänä olen haaveillut ihanan raikkaista kesäjuomista, tottahan toki oman puutarhan antimista. No meidän puutarhamme muistuttaa enemmän villiä laidunta, mutta juomatarpeita sieltä löytyy vaikka muille jakaa!

Ensimmäinen kokeilu oli

MUSTAHERUKANLEHTIJUOMA

1 l herukanlehtiä
2 l kiehuvaa vettä
vähän sitruunahappoa
n. 1,5 dl sokeria

Huuhdoin lehdet, kaadoin päälle kiehuvan veden ja sokerin. Annoin jäähtyä, lisäsin sitruunahapon. Annoin tekeytyä vuorokauden ja siivilöin lehdet pois.

Valmiin mehun olen lantrannut vissyllä, hyvää ja raikasta!

Toinen kokeilu:
RAPARPERIJUOMA

n. 1,5 l pilkottua raparperia
1 sitruuna
3 tl sitruunahappoa
4 dl sokeria
2 l kiehuvaa vettä

Huuhdoin raparperit ja siivutin pieneksi. Raastoin sitruunankuoren mukaan ja puristin joukkoon sitruunan mehun. Lisäsin päälle sokerin ja sitruunahapon. Päälle kaadoin kiehuvan veden. Annoin tekeytyä vuorokauden kylmässä ja siivilöin.

Juomasta tuli ehkä hiukan liian makeaa, 3dl sokeria olisi ollut sopivampi määrä. Minun makuuni myös liikaa sitruunaa, mutta miehestä tämä oli hyvää näin. Ja tämän myös olen lantrannut vissyyn, maku muistuttaa hiukan Spriteä.

Sisustuksellisia juttuja.

2011-05-30T13:09:00.005+03:00

Ostin joskus muutaman "ajatustaulun" ja ripustin ne rautalangalla keittiön seinälle. Homma kuitenkin näytti siltä että se vaatii ympärilleen vielä jotain, joten aivosolut alkoivat raksuttamaan. Pöydällä oli pari syömättä jäänyttä satsumaa, huonoksi menneitä jo. Siivutin satsumat ja nostin ne pellillä takan päälle kuivumaan. Oppinro 1: leikkaa hedelmä riittävän paksuiksi siivuiksi, kuivuessa ne painuvat kasaan.

Sitten alkoi pähkäily kuinka kiinnitän sivut rautalankaan???? Hetken tuumailtua päädyin kanttinauhaviritykseen. Kuumaliimaa hedelmäsiivuun ja kanttinauhaan kiinni. Oppinro 2: valitse kanttinauha hedelmän värin mukaan ;)

Ja lopuksi ripustus seinälle!

Eli paksummat siivut ja oikeanvärinen kanttinauha, näillä tästä olisi tullut täydellinen, mutta oppia ikä kaikki!

Lapsen huoneen seinät ovat jo kolme vuotta kaivanneet taulua yms. Vihdoin ja viimein sain aikaiseksi:

Styrox levyn päälle niittasin kankaan kiinni. Kankaan olen vuosia sitten ostanut eurokankaan palalaarista.

POPSI

2011-05-01T15:35:00.006+03:00

Vapuksi ei meillä tehty munkkeja vaan Popseja. Mansikkamäen blogissa törmäsin tähän ihanuuteen ja pakko oli kokeilla. Näitten tekeminen onnistui vieläpä mitä parhaiten pienten lasten kanssa.

AINEKSET:
1 pkt Minttu Domino keksejä (kaksi tuubia siis)
3 rkl vanilja tuorejuustoa

Päälle
Sulatettua tummaa suklaata (vajaa levy)
koristeita

Minä tein popsit näin: Otin kekseistä minttu täytteet erilleen toiseen astiaan. Lapset hakkasivat keksit pakastepusseissa kaulimella hienoksi. Keksijauheen sekaan sekoitettiin minttutäyte sekä tuorejuusto. Massasta pyöriteltiin palleroita. Pallerot laitoin jääkaappiin yön yli vetäytymään (en jaksanut enää alkaa leikkiä suklaan kanssa).

Sulatin kattilassa vajaan levyllisen Fazerin tummaa leivontasuklaata. Otin popsin haarukan päälle ja lusikalla valelin suklaata jääkaappikylmän palleron päälle ja siirsin leivinpaperin päälle. Lapset hoitivat sitten koristelun.

Helppoa ja ERITTÄIN hyvää. On sen verran äkkimakeaa ettei montaa voi yhdellä istumalla syödä.

"Ei pieni puu vielä myrskystä tiedä. Ei pieni puu vielä myrskyä siedä. Ole suojana pienelle iso puu, jotta pienellä juuret vahvistuu"

Tämän päivän askartelu tässä. Kukan tein WC paperia ja punaista elintarvikeväriä hyödyntäen.

UnelmaHamonen

2011-04-30T12:32:00.004+03:00

Kitty Kissan fani sai unelmahamosensa viimein!

Lissu-koira oli otettava kuvaan mukaan, tottahan toki!

Yritin jonkinsortin koristettakin väsätä, mutta ei menny suunnitelmien mukaan lainkaan, joten koriste jäi "hieman" torsoksi.

Kaavana sama mikä pari bloggausta aiemminkin, eli ottobren kaava omin muokkauksin. Kangas ostettu aikanaan kangastukusta, vyötäröllä kuminauha, helppo pukea lapsen itsekin päälle.

Kevät kukkii

2011-04-27T14:18:00.002+03:00

Minä en harrasta puutarhan hoitoa ja kukkapenkkien kupsuttelua. Sen sijaan bongaan pihamaaltamme yksittäisiä kukkasia joita ilmaantuu yksi sinne ja toinen tänne. Tässä kevään ensimmäinen.

Risukokeiluja

2011-04-27T14:06:00.004+03:00

Päätin aikanikuluksi kokeilla kuinka risut taipuvat minun käsissäni. Valitettavasti tarjolla oli pääsääntöisesti kuivia, talvenyli pihamaalla lojuneita karahkoja, mutta löysin myös muutaman varren, jotka eivät heti kättelyssä rapsahtaneet poikki.

Ja kuten kuva kertoo, ei ehkä ole ihan minun juttuni, mutta hauskaa ainakin oli.

Vuoleskelin aikani kuluksi muutaman sydämenkin ja siinä sivussa myös silpaisin peukalonkynteni lihoineen päivineen. Joten tällä hetkellä vasenta peukkua koristaa kääreet ja minä unohdan risut ja jätän puukot rauhaan.

Tänä aamuna oli risutyöni viereen ilmestynyt tällainen risutyö.... ruukussa sammalta ja joku karahka, hmmmmm.... kukahan on ollut asialla? Jätin taiteellisen luomuksen omani viereen.

Iloista pääsiäistä!

2011-04-22T15:23:00.003+03:00

Pääsiäisen kunniaksi minä intouduin pitkästä aikaa rakentelemaan korttia.

Tästä tuli kiva, kortti on kummitytölleni, mutta tämän kuvan myötä voin iloisin mielin toivottaa kaikille rauhallista, auroinkoista ja pirtsakkaa pääsiäistä!

Helemat paukkuu

2011-04-10T18:29:00.003+03:00

Tällä erää vuorossa esikoiselle hamonen. Kaava muokattu jostain Ottobren alushameesta. Kangas ostettu kotvanen sitten kangastukun puuvillavarastosta.

Hienosti sopii tälle laihalle hujopille, kaava havaittu hyväksi ja nopsaksi ommella, joten lisää lienee tulossa. Kuopus on jo omansa tilannut ja sitä kärsimättömänä odottelee.

Kankaisia kansia

2011-04-08T19:17:00.003+03:00

Turhan kauan on nämä ihanat kankaat saaneet lojua kaapissa, nyt niistä viimein syntyi läjä kangaskansia mm. neuvolakorteille.

Kuvat eivät ole hääpöisiä, mutta kansista tuli tosi kivoja. Menevät puotiin myyntiin.

Kevättä helmoissa

2011-04-02T13:08:00.003+03:00

Kangasvarasto tursuaa ylitarjontaa, sille on tehtävä jotain jos mielii saada uusia entistä ihanempia täytteitä kaappeihin. Helppoa ja simppeliä siis kaivataan.

Mikun blogista pongasin joskus kivan hameen ohjeen ja lähdin sitä sitten toteuttamaan. Tämä olisi pitänyt tehdä hyvin joustavasta kankaasta, mutta valitettavasti tuo pallotrikoo ei niin paljoa jousta mitä olisin toivonut, mutta ei se mitään... ongelma vain oli, että tuo vaaleanpunainen trikoo puolestaan jousti kovastikin :D, ei sekään mitään, varsin kelpo tuotos tästä silti tuli, ensimmäiseksi yritykseksi.

Alunalkaen suunnitelin tekeväni tämän esikoiselle, mutta koska häntä ei kiinnostanut tulla sovittamaan vyötäröresoria ja pikkusisko sattui paikalle, niin totesin että tehdään tämä sitten tälle meidän "pinkki, pinkimpi, pinkein" -prinsessalle.

Hameen pitäisi oikeasti rypyttyä huomattavasti enemmän noista poikkisaumoista, mutta tosiaan, pallotrikoo ei joustanut riittävästi.

Minulla on näitä pul kankaan jämiä aivan hirmuisesti, nyt hurauttelin jälleen neliöitä, ne sai sisälleen herneitä ja puuroriisiä. Matkaavat toukokuussa eräälle yksivuotiaalle kummitytölle, ssssh, ei kerrota hälle vielä mitään ;)

Yksinäisten, valvottujen öitteni pelastus

2011-04-01T19:25:00.002+03:00

Monta vuotta olen öisin valvonut tekemättä yhtään mitään. Nyt tuli mitta täyteen ja päätin käyttää yksinään kukutut tunnit hyödyksi. Päätin kokeilla lukemista, jos siinä samalla vaikka vahingossa nukahtaisikin. Kirjaksi valitsin Eve Hietamiehen Yösyöttö. Uni ei tämän kirjan avulla tullut, niin hyvin se tempaisi minut mukaansa. Aivan mahtavan rehellistä tekstiä vauvan kanssa elämisestä, jokainen luku tuntui niin tutulta että oikeen itketti ja nauratti. Suosittelen tätä kaikille niille, jotka eivät ole vielä päättäneet haluavatko lapsia ;) Arvosanaksi kerrankin täysi 10.

Maaliskuu

2011-03-29T13:52:00.005+03:00

Kuu lähenee loppuaan ja kevät jo kovasti kolistelee ovien takana. Jonkinsortin nuutumista on tällä suunnalla ollu havaittavissa, joten kovinkaan kummoisia ei ole tullut tehtyä eikä siis blogiakaan päiviteltyä.

Eilen kuitenkin alkoi ompelukoneet vetää minua puoleensa ja hurauttelin miehelleni kännykkäpussin, kun yksi tuli valmiiksi oli jo seuraava paininjalan alla ja sen jälkeen kolmas ja tänään homma jatkui... Kankaana näissä Pul ja pussin suulla tarranauhaa, näissä pusseissa ei kännykkä joudu hikoilulle alttiiksi taskussa pyöriessä lenkkipoluilla, säästää siis mukavasti puhelinta.

Luku-urakan alla oli kotvasen aikaa sitten Marko Kilven Kadotetut.

Kirjan alku junnasi paikallaan ja tuntui muutenkin raskaalta luettavalta. Vähä vähältä vauhtia tuli lisää ja juonenkäänteitä oli kirjassa riittävästi, ei todellakaan mitenkään ennalta-arvattavaa, mitä inhoan syvästi. Arvosanaksi 7 1/2.

Elokuvia on koneessa pyörinyt kiitettävästi, suurena miinuksena vain se, että minulla on edelleen tapana nukahtaa kesken näytöksen. Prinsessa kuvan sain kuitenkin katsottua alusta loppuun.

Mitäs tästä voisi sanoa... ei mitenkään erityinen juoni, mutta sitä perus suomalaista maailmankuvaa josta minä tykkään. Elokuvan loppu oli pienoinen pettymys, mutta muutoin ihan kelpo katseltava, 8+.

Tonnikalapiirakka

2011-02-16T13:05:00.004+02:00

Eilen alkoi mieli tehdä tonnikalapiirakkaa. Mistä lie mieliteko tullut, en nimittäin ole ennen moista ihmettä syönyt. Kurkistus jääkaappiin ja eikun säveltämään.

POHJA:
3 dl vehnäjauhoja
suolaa
150 g margariinia
0,5 dl maitoa

Margariinin ja jauhot nypin ensin ja sitten päälle kippasin maidon. Taikinan taputtelin tasaiseksi piirakkavuualle, vuoka uuniin 225 astetta ja 10 min.

TÄYTE:
n. 3dl kypsää riisiä
1 prk tonnikalaa
1/2 paprika
1/2 punasipuli
1 raaka muna
chili maustetta
paprikajauhetta
sitruunapippuria

Tämän seoksen heitin esipaistetun pohjan päälle.

PINNALLE
1 prk ranskankermaa
2 munaa
reilusti juustoraastetta

Tämä seos sitten heitettiin täytteen päälle.

Piirakka uuniin 200 astetta n. 30 minuuttia.

Hyvää tuli! Ehkä hieman reilummalla kädellä olisi voinut mausteita laittaa. Ja yön jälkeen maku on vain parantunut!

9

2011-02-13T20:07:00.004+02:00

Maaninkavaara on kirja jossa juoksu rullaa ja suomalainen sisu vaihtuu hulluudeksi. Kirja kaikille niille, jotka tietävät mitä on urheilla veren ja paskan maku suussa ja silti siitä saa jotain mielihyvääkin. Nasevaa lukemista vakavasta aiheesta, huumorilla sävytettynä. Kouluarvosanaksi 9.

Mutta mitäpä sanoo Havukka-ahon ajattelija? Sanoo se paljonkin. Elokuva oli juuri sitä perus suomalaista kuvaa, josta meikäläinen tykkää. Ei mitään turhia kikkailuja ja juonenkäänteitä. Myös tälle arvosanaksi 9. Kannattaa katsoa!

Yöppäri

2011-01-28T18:57:00.007+02:00

Kuopuksella on ongelma: liikaa yökkäreitä, joista yksikään ei ole sopiva. Asia ratkaistaan parhaalla mahdollisella tavalla, eli keventämällä mamman turhan paksua kangaskasaa.

Kaavaksi sovelsin Suurikäsityölehden viime joulunumeron yökkärikaavaa. Ja todellakin sovelsin, aika kaukana tää on siitä mallista.

Aluksi kaavailin että tuo pallokuosinen röyhelö olisi kiertänyt koko yökkärin, mutta päädyin sitten jättämään sen pois takaa, nyt jälkeenpäin vähän harmittaa, olisi se röyhelö pitäny taaksekin laittaa.

Pituus sattui juuri sopivaksi. Tyttö halusi yökkäriin kissan kuvan, joten se siihen painettiin, mallia kuvaan otin jostain netistä löytyneestä kuvasta.

Tyytyväinen tyttö! SMILE!

Riemukasta yötä kaikille!

Kummilusikat esiin!

2011-01-26T13:21:00.004+02:00

Iäisyys projekti tämäkin: lasten kummilusikat kehyksiin. Kehykset ovat saaneet roikkua työhuoneen oven rivassa jo..... hmmm.... tovin! (lue puoli vuotta) Nyt kun on kone saatu viimein käyntiin sain tämänkin session ajettua alusta loppuun ripeästi.

Kehykset Prismasta.

Taustalla oleva kangas on Kangastukun prinsessa puuvillaa.

Lusikat kummeilta ;)

Tuli aikas nätit vaikka itse kehunkin!

Seisoneita projekteja

2011-01-26T13:15:00.003+02:00

Voi hävetys miten kauan nämäkin projektit on seisonu tuolla työpöydällä!

Kuopuksen tiikeri kassi on ollut kahvasta rikki. Juu, 3cm suoraa saumaa ei ole vaikea juttu ompelukoneella, mutta ylitsepääsemättömän vaikeaa se on silti tainnut olla.

Keskimmäisen tytön housujen sivusauma on ollut 10cm matkalta auki, ei tämäkään vaikea ole korjata saumurilla, mutta silti se on saanut odottaa tekijäänsä.

Lisäksi kolme kruunua, leikattuina ovat odotelleet ompelijaa.

Tänään, 30 minuuttia koneella ja kaikki tehty! Voi tätä nautintoa!

Laiminlyöty käsityöharrastus

2011-01-26T09:27:00.005+02:00

Ei ole meikäläisestä irronnut mitään käsityörintamalla viimeaikoina. Ei vaan ole kiinnostanut. Yliannostus. Eilen sitten pitkästä aikaa pakotin itseni koneiden ääreen. Helppoa ja vaivatonta, se oli mottona. Ensimmäisenä surauttelin joululahjaksi saadusta pellavakankaasta laudeliinan.

Kangasta jäi vielä runsaasti, joten siitä täytyisi jotain vielä keksiä, mutta mitä? Kankaan värjäystäkin täällä pohdin.

Sitten löysin jostain jämäkangasröykkiöstä valkoista flanelia, joten päätin surauttaa itselleni muutaman pesulapun meikkien pesuun jne. Koska valkoiset laput yksistään on tylsiä, ompelin toiselle puolelle coolmaxia, vaippajämiä nekin (näitähän miula riittää vaikka muille jakaa).

Toissa jouluna sain joululahjaksi veljeltäni hänen itse virkkaaman pipon. Se on sen verran kiva pitää päässä, joten rohkaistuin kokeilemaan itse samanmoista pipotinta. Lankana Novitan Tempo, koukun koko 8. Tästä tuli aavistus liian iso, mutta nyt saa tuon alareunan kaksinkerroin ja on sitten otsalta lämpimämpi. Täytyy sanoa et tuo Tempo on aikas kiva lanka pipoon, ei kutita meikäläisen otsaa yhtään, miten lie sitten käyttäytyy pesussa?

Kylläpäs tuli hyvä mieli näistä töistä. Mitähän sitä seuraavaksi ahkeroisi tehdä?

Kirjapläjäys

2011-01-26T09:15:00.003+02:00

Jostain iski kauhea vimma lukea, joten sitä täällä ollaan viimeviikkoina harrastettu ihan urakalla. Pitkään on lukulistalla ollut Oksasen PUHDISTUS ja viimein se päätyikin meikäläisen näppeihin. Ihan kelpo kirja, mutta en minä tässä nyt mitään kohuainesta nähnyt, ehkäpä minä en sit kirjallisuudesta tiedä mitään ;) (niinku en tiedäkään, kirjat on miule joko hyviä, vähemmän hyviä tai huonoja). Lukisinko kirjan uudestaan? En.

Sitten eksyin kirjastossa hyllylle jossa oli entisten rikollisten tarinoita ja kuinka he ovat taistelleet tiensä paremmalle puolelle (ts. tulleet uskoon). Kure- yksinäinen susi (tuttu myös kakola sarjan mentorina), KK-kuolemankauppias, KK-äärirajoilla ja Tästä poikki. Oli ihan valaisevaa päästä kurkistamaan viinan ja huumeiden höyryiseen maailmaan. Kovilla ovat olleet näiden hemmojen perheet, poliisit, hoitohenkilökunta, rikoksen uhrit jne, mutta onneksi noistakin kuvioista voi päästä eroon kun vain oikeat keinot löytyy. Nämä ei mitään huippukirjallisuutta ole, mutta erittäin mielenkiintoisia ja luettavia kaikki!

Touhua riittää, kiire on suunnaton!

2010-12-17T20:04:00.008+02:00

HeipäHei taasen. Vuosi alkaa lähestyä päätepistettään ja tässä blogissa ollaan pikkuhiljaa taasen heräydytty käsitöiden pariin. Välillä oli niin suuri käsityöähky, ettei juuri kiinnostanut mitään tehdä. Mutta tänään ollaan taas oltu aktiivisia osa-alueella jos toisella.

Lapsille tein joulukalenteriin rannekkeet joissa kulkunen heläjää. Ranneke on huopaa ja kiinnitys kam nepillä.

Sitten intouduin pitkästä aikaa ompelemaan nukenvaippoja. Muokkasin vaippaa edellisestä versiosta niin, etten laittanut jalansuihin kuminauhaa. On helpompi lasten itse pukea vauvoilleen vaippa näin. Ulkopinta pulia, sisäpinnalla coolmax johon ommeltu kiinni kerros hamppua imuksi, tarrat aplixia.

Tehtiin likkojen kanssa myös perinteinen joulusatsi pipareita valmistaikinasta ja täytyy sanoa, etteivät ole kovinkaan kummoisen makuisia. Mutta saatiinpas jouluista tuoksua tupaan!

The Blind Side

2010-12-14T18:44:00.004+02:00

The Blind Side (suom. Elämä pelissä) perustuu jenkkifutis tähti Michael Oherin elämään. Elokuva on alusta loppuun miltei täyden kympin suoritus. Leffan sisältö oli kaiken kattava: iloa, surua, toivoa ja onnea. Minun makuuni, arvosanaksi 10-. Mistä se miinus tuli? Tätä olisi voinut katsoa puolituntisen pidempään, eli muutamat kohtaukset jäivät hieman vajaiksi, niille olisi voinut tuoda vähän enemmän syvyyttä. Suosittelen!

Joulutähti

2010-12-13T14:38:00.003+02:00

Työpaikalla opin tekemään joulutähtiä paperista. Ajattelin että kankaisena ne olisi mukavempia. Tänään sitten testasin punaisella huovalla tähden tekoa. Tekeminen sujui yhtä mallikkaasti mitä paperista. Lisäsin vielä parit kulkuset ja nyt punainen tähti koristaa ulko-oveamme.

Yhteistyössä: ystäviltä ystävälle

2010-12-10T19:22:00.003+02:00

Ensimmäistä kertaa elämässäni toteutin käsityöprojektin yhteistyössä usean ystävän kanssa.
Ensimmäistä kertaa elämässäni neuloin tilkun tilkkutäkkiin.
Ensimmäistä kertaa elämässäni kasasin tilkkutäkin.

Yhteistyön ihana lopputulos: Tuulalle <3

Näin sydämeeni joulun teen...

2010-12-03T17:49:00.005+02:00

Joulukorttitehdas käynnisti ja lopetti toimintansa hyvissä ajoin. Idea tähän toteutukseen lähti Tiimarissa hengaillessa. Vastaan tuli tuollaisia paperisia lasinalusia ja johan alkoi ideoita tulla, tähän sitten päädyin

Sydämet on leikattu punaisesta huovasta. Yksinkertaisia tehdä ja mielestäni kuitenkin ihan tyylikkäitä. Kun vaan joku vielä jaksaisi taakse tekstit kehitellä niin pääsisi postitus vaiheeseen.

Reindeerspotting - pako joulumaasta

2010-10-28T17:59:00.003+03:00

Tänään sain sen viimein katsottua, dokumentin josta on paljon kohistu. Pitkästä aikaa elokuva, jonka jaksoin mielenkiinnolla katsoa alusta loppuun, järkyttyneenä ja pahoinvoivana. Jo ensimmäisen viiden minuutin jälkeen teki mieli käydä oksentamassa. Karua ja julmaa todellisuutta kaikille meille, jotka olemme onnellisesti saaneet kasvaa pumpulin ympäröivinä. Tämä on elokuva, jonka eteen tulen omat lapseni aikanaan istuttamaan. Kyllähän näitä "narkkeja" näkee ja heidän elämästään kuulee ja lukee juttuja, mutta kun se ensimmäisen kerran läväytetään silmien eteen sellaisena kun se on, se vain hätkähdyttää ja riipaisee. Elokuvan aiheuttamat reaktiot olisivat varmasti olleet kohdallani toisenlaiset jos tässä olisi näytetty kuusikymppisiä alkkiksia, niin se vaan menee, nuorissa näkee tämän maan tulevaisuuden, eikä se ole kaunis.

Tämä on elokuva jonka toivoisin jokaisen päättäjän joutuvan katsomaan. Heidän elokuvan aiheuttaman ahdistuksensa määrän voisi myös tavalla tai toisella mitata ja haastatella välittömästi elokuvan jälkeen. Tämän jälkeen tulokset voitaisiin julkaista suurimmissa lehdissä kiitos. Mikäli näin tapahtuu, lupaan minäkin seuraavan kerran tehdä suuren velvollisuuteni ja antaa ääneni sille, joka sen ansaitsee, ensimmäistä kertaa elämässäni.

Neuvolakorteille jälleen kansia

2010-10-28T17:32:00.002+03:00

Pitkästä aikaa on jotain valmistunut (suunnitelmia ja pakkotehdä juttujahan olisi vaikka ja kuinka, mutta motivaatio on ollut hukassa jo tovin)

Kuvat olen painanut näihin kansiin käsin, rentouttavaa hommaa kerrassaan. Puodissa ovat myynnissä, vaikka pikkulikat itselleen olisivat nämäkin ottaneet.

Villasukkia pienille varpaille.

2010-10-07T17:36:00.003+03:00

Parhaillaan on menossa Villasukkakeräys TYKS:n keskolan hyväksi. Siihen olen muutamat pienet putkisukat ähertänyt, minä kun en kantapäätä osaa tehdä helpolla, enkä vaikeallakaan tavalla. Sain vielä työkaverinkin innostumaan asiasta, joten huomenna postitetaan pieni läjä pieniä sukkia pienille varpaille.

Kummityttö oli minulla tänään hoidossa, tuli siinä sivussa paistettua pitkästä aikaa pullaa!

Ja jostain syystä blogspot taas välttämättä haluaa kääntää kuvan kantilleen, mutta olkoonsa niin :)

Vuorovetten prinssi ja Avatar

2010-10-07T17:27:00.002+03:00

Viimeisin leffa jonka kotisoffalta käsin katselin oli Avatar. Huikaisevan hienot lavasteet, rahaa on tähän elokuvaan käytetty ja se näytti todella hienolta, harmi kun en 3d versiota päässyt näkemään. Mutta se jutun juoni, ihan bläääääh. Hieno tarina, mutta surkeasti kerrottu, niin ennalta-arvattavaa, niin tylsää. Eipä tästä sitten juuri mitään muuta sanottavaa olekaan. Arvosanaksi 7½.

Vuorovetten prinssi, kirja johon en olisi tarttunut, ellei työkaveri olisi sitä minulle tyrkännyt matkaan. Paksu kirja, jossa pitkiä liirumlaarum pätkiä, mutta se tarina, se oli oikeastikin hyvä! Niin karmivaa ja hämyistä, että pakko oli jatkaa lukemista. Välillä kirjassa ammuttiin yli ja pahasti, mutta sekään ei loppupelissä häirinnyt. Jännitystä riitti aina viimeiseen lukuun asti, mutta loppuratkaisu itsessään ei ollut kovinkaan jännittävä, ehkä tämä kirja olis ollut parempi tiivistää parisataa sivua pienemmäksi. Mene ja tiedä, minä kuiteskin tykkäsin. Arvosanaksi 8+.

Ai karkasiko mopedi käsistä vai????

2010-09-25T11:43:00.006+03:00

- No ehkäpä ihan hitusen: Tuunatut purkit vol2

Aikaisemmin jo esittelin kun tein peltipurkeista ulkolyhtyjä. Nyt sitten päädyin päällystämään niitä. Ensimmäiset testit tein kankailla, siinä hommassa ihan perus "lakana"kangas on parasta, mutta valtavan hidasta hommaa se on verrattuna paperilla päällystämiseen.

Kuvassa alimmaisina kangaspäällysteiset, muissa paksua paperia ympärillä. Ja näitä purkkejahan riittää, suurin osa näistäkin meni jo käyttöön, joten lisää luvassa.

Kaverille valmistui nämä neuvolakortin kannet. Kuva on käsinpainettu.

Syysiltojen pimentyessä, toivotan kaikille tunnelmallista viikonloppua!

Toukka koteloituu, kotelosta kuoriutuu....

2010-09-11T18:18:00.007+03:00

Perhonen!

Eihän pienellä tytöllä voi koskaan olla liikaa hamosia? No ei tietenkään, etenkin kun sen pienen tytön siskolla niitä on tonneittain, tottahan toki pitää sitten toisenkin varastoa kasvattaa, ei kerta heitolla vaan pikku hiljaa.

Vyötäröllä tupla määrä resoria, sitä voi sitten mielen mukaan kääntä joko kaksinkerroin, tai pitää pitkänä pötkönä masukin peittona. Perhosen toinen siipi on ommeltu kiinni vain vartaloon, muuten se saa lepattaa mielensä mukaan. Tuntosarvien päässä on vaaleanpunaiset helmet.

Heti ruokapöydästä kiireellä sovittamaan. Tyttö vielä ennen pukemista varmsti "leikkasithan äiti kaikki nalut pois". Jep, langanpätkät on napsittu huits haits roskikseen.

Lopuksi vielä katsaus ulko-oveemme... siinä kasvaa sieniä...

Nämä on ommeltu vaippakankaiden jämistä :D... sienien täytteenä myös samaisia jämäkankaita.

Omituinen ympyräinen

2010-09-11T17:33:00.004+03:00

Meidän pihalla kasvaa sieniä, valtavasti sieniä. Ystävämme Orava niitä on kovasti keräillyt omiin talvivarastoihinsa, mutta silti niitä vain tupsahtelee isoina ryppäinä. Omituista niissä on se, että ne kasvavat pihalla ympyrässä.

30 veen kakku

2010-09-07T16:43:00.003+03:00

Menneenä viikonloppuna juhlittiin. Mies teki komean ja makoisan voileipäkakun, minulle jäi makea puoli. Itse tykkään hirmuisesti hyydyke ja juustokakuista, joten sille suunnalle suunnistettiin nyttenkin.

Pohja koostui Digestive kekseistä ja voista.
Päälle kumottiin seuraavien aineiden sekamelska:
levy tummaasuklaata (sulatettu)
purkki laktoositonta kermaa (vaahdotettu)
purkki Valion vanhanajan vanilja kastiketta (vaahdotettu)
purkki maustamatonta tuorejuustoa
6 liivatelehteä (vähempikin olisi varmasti riittänyt)
Koristeeksi Daim rakeita.

Hyvin maistui!

Tuunatut bodyt, osa 2

2010-09-03T13:06:00.006+03:00

4 vuoden projekti päättyy viimein. Kaksi viimeistä bodya saivat kokea muodonmuutokset paidoiksi.

Hurjana likkana kajosin Marimekon luomukseen saksilla! Hyi minua :D.. Koko 80cm. Jostain syystä alareunaan ommeltu resori sai helman aavistuksen aaltoilemaan, en kykene taaskaan ymmärtämään, että mistä tämä johtui, koska edellisen kerran kun vastaavan operaation tein oli lopputulos onnistunut.

Siili menee lypsylle... tällä kertaa ilman kannua ja pikkukansaa.

Käsittelyyn joutui myös Ratian body, kukkaa kehiin ja resoria helmaan. Molemmat luomukset saavat päätyä kummilikalle. jos siellä olisi enemmän käyttöä näille, mitä täällä vaatekaapin turhana täytteenä.

Synttäripäivän judanssit

2010-09-01T16:42:00.008+03:00

Uusi vuosikymmen, vanhat kujeet uusilla mausteilla. Aamulla syliini tulvi paketti toisensa perään, täytyy sanoa, että meikäläisen lapset tuntevat äitinsä.

Koska minulla sattui nyt olemaan vapaapäivä, päätin käyttää sen juhlan kunniaksi kaikkeen mieluisaan puuhaan. Ensimmäisenä katsoin leffan.

LIISA IHMEMAASSA oli juurikin niin hyvä kuin odotinkin. Tämä on pakko katsoa pian uudestaan. Johnny Depp oli kerrassaan mainio roolissaan, eikä Mia Wasikowskan suoritus jäänyt yhtään huonommaksi. Se mistä en pitänyt, on tämä suomalaisen dvd version kansi. Jep jep, pikkumaista tosiaan, mutta minua ärsyttää kun näissä kansissa Johnny Deppin kuva on nostettu etualalle, vaikka elokuva kertoo Liisasta. Elokuvan arvosanaksi täysi 10.

Kun elokuva oli katseltu, päätin siirtyä toisen lepitouhuni pariin, eli ompelemiseen. Projektiliastalla oli vielä yhdet pul rukkaset esikoiselle, joten ne tuli väkerrettyä.

Ja kun rukkaset olivat valmiit, siirryin projektiin, joka on kestänyt jo vaatimattomat 4 vuotta. 4 vuotta sitten sain kasan käytettyjä vaatteita, joiden seassa oli 86 cm bodeja. Yhdelläkään meidän lapsista en ole niin isoja bodeja käyttänyt, joten leikkasin niistä helmat pois, ja tarkoitus oli hurauttaa näistä paitoja. No kas kas, siihen se homma sitten jäi, leikkaamiseen, sen jälkeen ei asialle ole tapahtunut mitään, ei ennen tätä päivää.

Hurauttelin paitaan erivärisiä palloja, ja niille omat ilmeet. Lisäksi helmaan värillinen trikoo ja tässä tuunauksen lopputulos (näyttää livenä paremmalta, onneksi):

Koska omista muksuista nuorimmainenkin käyttää jo 104cm vaatteita, saa tämä paita matkata kummitytölle, jos vaan hän sen huolii. Vielä kaksi vastaavaa paitaa odottaa vuoroaan ompelukoneen vierellä.

Tämä päivä sisälti suuren yllätyksen. Ovikello soi, ja siellä oli minulle elämäni ensimmäinen kukkalähetys, ihan amerikkalaiseen leffatyyliin :). Ja kaiken huipuksi postilaatikossa oli paketti siskolta: itse tehty rannekoru. Aivan mahtava ja juuri passeli!!!!!!

Taiteilijan elämää...

2010-08-29T12:11:00.002+03:00

Lasten taideteokset pääsivät viimein kehyksiin. Ensin kehyksissä oli lasi suojana, mutta systeemi tipahti välittömästi seinältä, joten nyt lasten luomuksien ympärillä on pelkät kehykset. Tämä onkin näin paljon näppärämpää, kuvien vaihto tapahtuu muutamassa sekunnissa.

Ompelukone valmisti tänään muutaman rukkasparin. Oranssit esikoiselle ja piparikukat keskimmäiselle. Vielä jos yhden parin surauttelisi vanhimmalle likalle.

Rukkaset tiskillä

2010-08-25T16:58:00.004+03:00

Syksy on saapunut kaupunkiin ja sen mukana pienten pyöräilijöiden sormet ovat alkaneet aamuisin palella hoitoon mennessä. Useammassa blogissa näitä onkin jo nähty, joten piti minunkin testata, näitä kyseisiä kankaita kun jostain kumman syystä löytyy kaapeista ja kaappien ulkopuolelta. Eli PUL rukkasia on tullut ommeltua. Kaavaa minulla ei ollut, joten omasta päästä veisteltiin ensin kolme prototyyppiä, jotka olivat täysiä susia, neljännellä kerralla onnistuin.

Kuten kuvasta näkyy ovat rukkaset olleet jo käytössä. Tytöt tykkää näistä kovasti. Ja lisää pitäisi ommella, esikoinen odottaa jo omiaan. Ulkopinta Br-Pul, sisällä mikrofleece ja rukkasen suulla resoria.

surkeita leffoja

2010-08-23T21:17:00.003+03:00

Viime päivinä on tullut katsottua pitkää elävää kuvaa toinen toisensa perään.

Twilight - Epäilys oli kyllä suuri pettimys leffasarjan ensimmäisen osan jälkeen (kakkos osa edelleen näkemättä). Juoni oli kömpelö, eivätkä henkilöt olleet juurikaan kasvaneet sitten ensimmäisestä osasta. Kouluarvosanoilla antaisin tälle 6-

I love you Phillip Morris - tämä jatkoi huonojen leffojen sarjaa. Yritettiinkö tässä olla hauskoja? En tiedä, meni minulta kyllä ohitse. Jos jotain positiivista, niin normaalista poiketen en nukahtanut leffan aikana, muutma hyvä oivallus myös käsikirjoittajilla, tämän vuoksi 6-

Up in the Air - AAAAAAAARGGGGGH. Ei iskenyt niin ei iskenyt. Ainoa positiivinen asia tässä leffassa oli, että kerrankin se oli mies joka sai siipeensä irtosuhteessa ja nainen ei ollutkaan kiltti kotirouva. Arvosanaksi 5 (nukahdin 5 min ennen leffan loppua)

VaippulitPaippulit

2010-08-19T12:20:00.003+03:00

Kummitytölle valmistui kasa taittoimuja. Kankaat ovat bambua ja hamppua.

Ja jottei imut tuntisi oloaan yksinäisiksi, ommeltiin niille seuraksi kasa taskuvaippoja.

Kankaat ovat br pulia ja 1mil pulia. Tein sekä nepillisiä, että tarrallisia. Kyllä nyt kelpaa kummitytön vaippoja vaihdella :)

Virkattu kännypussi

2010-08-01T10:36:00.005+03:00

Sain tällä viikolla uuden puhelimen, Nokialaisen N97:n. Se oli rakkautta ensimmäisellä kosketuksella. Eilen töihin lähtiessäni minulla oli edessä ongelma, miten suojata hieno, uutuuttaan kiiltävä ystäväiseni? Eihän siinä kiireessä ehtinyt muuta, kuin kaivaa eteisen hyllystä lapasen ja sujuauttaa puhelin sen suojiin.

Töiden jälkeen alkoi sitten virkkuukoukku huiskia. Suit sait sukkelaan, ilman mitään ohjeistusta valmistui pussukka, johon tänä aamuna ompelin kiinni vuorikankaan. Lopuksi vielä nappi, ja pussukka oli valmis.

Tuli juuri sopivan kokoinen.

Lankana luonnonvalkoinen seiskaveikka, sisuskankaana kierrätyspuuvillaa (taitaa olla vanhaa lakanaa), nappi löytyi ompelukätköistäni.

Ulkolyhtyjä

2010-07-24T19:16:00.007+03:00

Töissä tulee melkoisesti jätettä lasten korvikepurkeista. Otin kotiin muutaman testaillakseni millaisia lyhtypurkkeja niistä saisi. Ensin poistin purkeista etiketit, mikä onnistuu helposti kun ovat vai yhdeltä laidalta purkeissa kiinni. Sitten vasara toiseen kouraan ja toiseen naula, peltipurkki jalkojen väliin ja pauketta kehiin.

Purkin sisään laitoin halon, ettei purkki ihan lyttääntyisi reikiä tehdessä. Vähän ne tuppasi kasaan menemään, mutta oikenivat kyllä kun halkoa purkin sisällä vähän pyöritteli.

Purkit pääsivät terassin rappusille loistamaan.

Sisällä ihan tavallinen pöytäkynttilä, niitä kun ei koskaan tule sisällä polteltua.

Kirjakatsaus

2010-07-22T11:41:00.002+03:00

Ihan vaan oman muistini virkistykseksi ajattelin listata kirjat joita on tullut kesän aikana luettua.

Stephen King: Talismaani
Torey Hayden: Sähkökissa
Torey Hayden: Toisten lapset
Torey Hayden: Hiljaisuuden lapset
Janne Viljamaa: Mitä minä teen tämän lapsen kanssa

Neuvolakortteihin kansia

2010-07-21T22:14:00.007+03:00

Tämä jos mikä on iiiiiiiii-hanaa. Ommella neuvolakortteihin kansia! Nopeasti söpöä ja ihanaa! Lapset ovat aivan ihastuksissaan näihin. Nämä kyllä menevät RinnaHaan blogiin myyntiin. Esikoinen tosin asiasta kuultuaan totesi "Jos äiti kukaan ei niitä siulta osta, niin mie ostan!" :D

Tämä kangas on pelastettu Eurokankaan palalaarista joskus aika päivää sitten. Kansissa on neppi, jolla sen saa kiinni ettei kortit tipu.

Näihin kansiin painoin käsin leppiksen ja kukan. Tytöt ihastuivat näihin heti.

Fillarointia

2010-07-10T22:02:00.003+03:00

Tuossa sivussa esittelen itseni, kolmen likan äidiksi, joka touhuaa sen minkä ehtii, ei verissä päin, mutta melekein. Tässä on toinen rakas harrastukseni, jossa niitä kolhuja sattuu enemmän mitä ompelukoneen äärellä, maastopyöräily, joskus sitä harrastetaan myös verissäpäin, tai ainakin kintut mustelmilla. Kauden tähtäin oli Tahkolla, 60km. En voittanut palkintoa, mutta voitin itseni, HYVÄ MIE! Hymyillä jaksoin koko pitkän matkan.

Yksi ja kaksi ja kolme pientä hamosta

2010-07-10T21:25:00.006+03:00

Viimeinkin vapaata töistä ja lapsista ja miehestä. Laatuaikaa ompelukoneen ja kankaiden parissa. Mitä siitä seuraa? Kauhea ompeluhuuma. Koska tytöt tykkäävät pitää hamosia, niin niitä oli sitten tehtävä.

Ensimmäistä kertaa tein resorivyötärön. Onnistui tosi hyvin, vaikken voinutkaan sovitella näitä likoille kesken ompelun. Tavanomaiseen tapaan, miula ei ollu mitään kaavoja, eikä mitään hajua siitä miten paljon kangasta tarvitaan, mutta näppituntuma osui kerrankin niin hyvin oikeaan ettei tosikaan.

Tämä syntyi ensimmäisenä, kuopuksen pupuhame. Ja tätähän ollaankin nyt sitten pidetty aamulla, päivällä, iltapäivällä, illalla, yöllä, aamulla, päivällä...... ymmärtänette kuvion. Pesuun tämän saan varmasti vasta sitten kun vaihtohame on ommeltu ;)

Esikoiselle valmistui sammakko hame. Tämän värin kuvaaminen olikin niin haasteellista, etten siinä onnistunut. Sammakolle on siis käsin kirjailtu suu ja silmät, eivät vaan oikein näy tässä kuvassa. Esikoinen tykkäsi tästä kovasti, siinä on kuulma kesän värit.

Keskimmäiselle hame pinkistä kankaasta, tottakai. Muuta kun hän ei päällensä pue. Tämä tyttö valittaa aina jos vyötärö vähänkin kiristää, nyt ei ole valitusta kuulunut, joten onnistuin!

Tätä tyttöä kun pyytää hymyilemään kameralle, hän nostaa nenänpäänsä kohti kattoa ja kohottaa aavistuksen verran toista suupieltä, HASSU :)

Tytöillä on pituuseroa melkoisesti, mutta vyötärön mitta taitaa kaikilla olla sama, koska jokaiselle laitoin resoria prikulleen saman verran :D.

Kummitytölle

2010-06-21T19:37:00.005+03:00

Päivänä eräänä sain puhelun "tuletteko tyttäremme kummeiksi". Samoin tein alkoi päässäni muhia idea mitä kummilahjaksi haluan tytölle antaa. Ei mitään perinteistä, vaan jotain erilaista, uniikkia ja itse tehtyä tietenkin!

Tästä se alkoi...

Jonkin sortin metsämaisemaa siis suunniteltiin.

Tässä se jatkuu...

Ja tässä on lopputulos.

Torkkupeitto. Toisella puolella vaaleanpunainen sieni fleece. Kanttinauha kiertää peittoa, tehden jokaiseen kulmaan lenksun, niihin voi kiinnittää esimerkiksi tutin tai lelun, niistä voi myös ripustaa peiton seinälle. Linnun yläpuolelle kirjoitin vielä kasteen jälkeen tyttösen nimen. Alkuperäinen idea oli kirjailla käsin nuo numeeriset tiedot yms, mutta se kuuluista neiti aika tuppautui mukaan peliin. Kuvan värit ovat vähän vääristyneitä, muutenkin tämä näytti minusta luonnossa paremmalta :D.

Tuunatut tikkuaskit

2010-06-21T19:34:00.002+03:00

Lasten hoitotäteille askartelin kasan tikkuaskeja. Nämä olisi kyllä kivoja esimerkiksi häihin tms. Helposti kaunista.

Leppikset

2010-03-22T15:49:00.004+02:00

Lapsi toivoi itselleen veluuri liiviä kun siskollekin sellainen on tehty. Pitkään aikaan en saanut mitään aikaiseksi, koska ei ollut minkäänlaista ideaa aplikoinneista. Viikonloppuna sitten väkisin sain jonkinlaisen idean kasaan ja tässä lopputulos...

Kaavan muokkasin edellisestä liivistä isommaksi, tosin kesken kankaiden leikkuun päätin vielä isontaa kaavaa, koska näillä kahdella typykällä on kuitenkin pituuseroa 20cm. Ja onneksi lisäsinkin pituutta, tästä olisi muutoin tullut napapaita.

Mie en oo mikään piirtäjä tyyppi, mutta tällaisen kuvituksen sain aikaiseksi. Täytyy kyllä sanoa, että nämä kankaat antavat anteeksi piirustustaidottomuuteni :D.

Ja kuten aina, pääasia että lapsi tykkää!

Ruokalappuja "pari"

2010-03-14T16:15:00.006+02:00

Hieman karkasi mopo käsistä tänään. Aloin ommella lasten leikkeihin ruokalappuja, niitä tulikin sitten väännettyä ihan liukuhihnalta :D. Ylimääräiset päätyivätkin putiikkiin myyntäviksi.

Päällys pulia ja sisäpuoli coolmaxia. Kiinnitys tarralla tai nepillä. Näitä oli kiva ommella, tosin kyllä näissäkin kummasti hommaa oli näin pieniksi jutuiksi.